ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on nelläspäivy, 17. elokuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 1

KARJALAN KIELEN IÄNTEHET

Vokalit

Lyhyöt Pität
a kala
o onki
u uni uu kuu
ä äly
ö näkö
y kyly yy pyy
i ilta ii viisi
e ero

Diftongit

ai maito au laulu
oi poika ou pouta
ui muila iu miula
ei eklein eu leuka
äi äijän äy käyvä
öi öinä öy löyly
yi yksityini iy pyyhkiy
ua muamo
uo tuo
ie kieli
kevyällä
vyö
piä

Triftongit

uau makuau uai matkuais
uou tuou uoi touhuois
ieu lankieu iei rupieis
yäy keryäy yäi pärjyäis
yöy lyöy
iey viey

Konsonantit

Yksinäiskonsonantit Kakšoiskonsonantit
k lika kk kukka
p tapa pp pappi
t mato tt matto
m oma mm kumma
n nenä nn kannu
l kala ll pallo
r pari rr purra
s käsi ss missä
š šana šš kašša
č joučen čč meččä
v vuosi vv vuuvvet

Pehmiet konsonantit

l’ n’ t’ s’
pal’l’aš n’apa ket’t’u huas’s’a
mal’l’a n’okka lat’ata ruatuas’s’a
vil’l’a n’aukuo Ort’t’o as’s’a
tel’l’o min’n’a Tat’t’ana kirjuttuas’s’a

Kirjaimikko

Aa [aa] Ll [el] Uu [uu]
Bb [bee] Mm [em] Vv [vee]
Čč [čee] Nn [en] Yy [yy]
Dd [dee] Oo [oo] Ää [ää]
Ee [ee] Pp [pee] Öö [öö]
Ff [ef] Rr [er] [pehmennyšmerkki]
Gg [gee] Ss [es]
Hh [hoo] Šš [šee]
Ii [ii] Zz [zee]
Jj [jii] Žž [žee]
Kk [koo] Tt [tee]

Naisien nimet Miehien nimet
 
Anni Iro Mikko Vasselei
Santra Vieno Šanteri Iivana
Muarie Laina Huoti Väinö
Jennu Aino Pekka Toivo
Tuarie Katti Matti Mikittä

Mie olen Santra Lettijeva.
Mie olen Matti Remšu.

Ken šie olet? Mie olen ………………………………..

Kylännimet

Kiestinki Puanajärvi Luušalmi
Jyškyjärvi Louhi Kalevala
Vuokkiniemi Kemi Repol’a

Mie elän Vuokkiniemeššä.
Mie elän Kalevalašša.

Missä šie elät? Mie elän ………………………………..

Numerot

0 nolla 21 kakšikymmentäyksi
1 yksi 22 kakšikymmentäkakši
2 kakši 23 kakšikymmentäkolme
3 kolme 24 kakšikymmentänellä
4 nellä 25 kakšikymmentäviisi
5 viisi
6 kuuši 30 kolmekymmentä
7 šeiččemen 40 nelläkymmentä
8 kahekšan 50 viisikymmentä
9 yhekšän 60 kuušikymmentä
10 kymmenen 70 šeiččemenkymmentä
11 yksitoista 80 kahekšankymmentä
12 kakšitoista 90 yhekšänkymmentä
13 kolmetoista
14 nellätoista 100 šata
15 viisitoista 101 šatayksi
16 kuušitoista 200 kakšišatua
17 šeiččementoista 300 kolmešatua
18 kahekšantoista
19 yhekšäntoista
20 kakšikymmentä

1 000 tuhat
10 000 kymmenentuhatta
100 000 šatatuhatta
1 000 000 miljoona
2 000 000 kakši miljoonua
1 000 000 000 miljardi


½ puoli
1 ½ puolitoista

Mie olen 23-vuotini (kakšikymmentäkolmevuotini).
Miula on 23 vuotta.

Kuin vanha šie olet? Mie olen ………………………
Kuin monta vuotta šiula on? Miula on ………………………
Mie olen Santra Lettijeva. Ken šie olet?
Mie olen karjalaini.
Mie olen naini.
Mie pakajan karjalakši, Mitä kieltä šie pakajat?
venäjäkši ta vähän šuomekši.
Mie elän Vuokkiniemeššä. Missä šie elät?
Mie olen 23-vuotini. Kuin vanha šie olet?

TEHTÄVÄ 1. Kerro ičeštäš. Kirjuta virkkehet.

TEHTÄVÄ 2. Luve runoset kaunehešti.

Rahvahan runoja

Pimpul’a-pampul’a paimenpoika,
aja šie lehmät kotih,
juokše košen kivijä myöten,
elä vain lankie jokeh.

Šouvamma Šorol’ah,
pitkä matka tätiläh.
Täti paistau pakšun leivän,
panou äijän voita piällä,
pikkusen šijanlihua,
muuta lihua murusen.


Valentina Karakina
Kišša n’aukuu: n’au, n’au, n’au.
Maituo šillä annan.
Koira haukkuu: hau, hau, hau.
Šillä luuta kannan.

Oravaini, oravaini,
Mečän paraš hyppijäini.
Eläy kuušen latvašša
Lämpimäššä pešäššä.