ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on enzimäinargi, 18. talvikuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 10

III INFINITIIVI

Minne? Mänen šyömäh kello 13.
Missä? Olen šyömäššä kello 13-14.
Mistä? Tulen šyömäštä kello 14.

Telefonissa
– Terveh Outi! Matti pakajau. Mitä hommuat?
– No terveh-terveh! Ka poštissa juštih olen lehtie tiluamašša.
– En rupie šilloin haittuamah. Šoitan myöhempäh.

Pihalla
– Pekka, hoi, minne on kiireh?
– Ka pankkih matkuan laškuja makšamah. Mistäpä šie?
– Rannalta tulen uimašta. Lomalla olen ollun jo tämän netälin.

KIELITIETO
I INFINITIIVI HIÄN-MUOTO VARTALO III INFINITIIVI
kaččuo kaččou kaččo- kaččomah
kaččomašša
kaččomašta
lukie lukou luko- lukomah
lukomašša
lukomašta
pešeytyö pešeytyy pešeyty- pešeytymäh
pešeytymäššä
pešeytymäštä
šyyvvä šyöy šyö- šyömäh
šyömäššä
šyömäštä
viijä viey vie- viemäh
viemäššä
viemäštä
tupakoija tupakoiččou tupakoi- tupakoimah
tupakoimašša
tupakoimašta
kävellä kävelöy kävelö- kävelömäh
kävelömäššä
kävelömäštä
peššä pešöy pešö- pešömäh
pešömäššä
pešömäštä
kerätä keryäy keryä- keryämäh
keryämäššä
keryämäštä
šiivota šiivuou šiivuo- šiivuomah
šiivuomašša
šiivuomašta
Mih? männä
lähtie + -mah / -mäh
tulla
käyvä
ruveta
Missä? olla
istuo + -mašša / -mäššä
käyvä
Mistä? tulla + -mašta / -mäštä

Huomua! -MAH / -MÄH
OPAŠTUO Lapši opaštuu kävelömäh ta pakajamah.
JOUTUO Myö jouvumma kualamah šyväššä lumešša.
TOTTUO Olen tottun lukomah yötä vaššen.
JIÄHÄ Anni jäi kotih šiivuomah.
PIÄŠŠÄ Piäsin lomalla levähtelömäh.


TEHTÄVÄ 1. Kerro, mitä mänet ruatamah. Käytä šopivie verbijä.

Malli: Mänen kouluh ... Mänen kouluh opaštumah.

šyyvvä lukie kirjoja
kerätä marjua issuttua kukkie
ottua rahua šiivota
tanššie makšua laškuja
kävellä levähtyä
oštua ruokua pelata potkupalluo

1. Mänen pankkih ..................................................
2. Mänen kauppah .................................................
3. Mänen kirjaštoh .................................................
4. Mänen klupih ...................................................
5. Lähen ruokalah ................................................
6. Lähen meččäh .................................................
7. Lähen kotih .....................................................
8. Lähen pihalla ..................................................

TEHTÄVÄ 2. Vaštua kyšymykših.

a) Malli:
MITÄ OLET RUATAMAŠŠA, KUN ... šiula on kynä kiäššä?
– Olen kirjuttamašša tahi piiruštamašša.


1. ... šiula on šakšet ta paperi kiäššä?
2. ... šiula on mopikka kiäššä?
3. ... issut stolašša ta šiula on čäijykuppi ieššä?
4. ... kino matkuau ta šie issut televiisorin ieššä?
5. ... olet vuatekaupašša?
6. ... olet järvellä onki kiäššä?
7. ... on kaunis ilma ta olet pihalla?

b) Malli:
Missä olit? (kahvila – šyyvvä) – Olin kahvilašša šyömäššä.


1. Missä olit? (meččä – kerätä marjua)
2. Missä kävit? (kyly – pešeytyö)
3. Missä ämmö on? (pošti – šoittua)
4. Missä hyö oltih viime kešänä? (Šuomi – tienata rahua)
5. Missä lapši on? (luokka – piiruštua)

TEHTÄVÄ 3. Vaštua kyšymykših.

Malli:
Mistä tulet? (uimahalli – uija) – Tulen uimahallista uimašta.


1. Mistä olet tulošša? (kauppa – oštua leipyä)
2. Mistä tyttö tulou? (tanššit – tanššie)
3. Mistä hyö tullah? (yliopisto – opaštuo)
4. Mistä oletta tulošša? (kinoteatteri – kaččuo kinuo)

TEHTÄVÄ 4. Kirjuta kolmannen infinitiivin oikie muoto.

1. Anni mänöy yliopistoh (opaštuo) ......................
Nyt hiän on yliopistošša ...................................
Hiän tulou yliopistošta ......................................
2. Šanteri lähtöy kauppah (oštua) ......................... šyömistä.
Nyt hiän on kaupašša ....................................... šyömistä.
Hiän tulou kaupašta .......................................... šyömistä.
3. Mie mänen kirjaštoh (lukie) ..............................
Nyt mie olen kirjaštošša ...................................
Mie tulen kirjaštošta .........................................


TEHTÄVÄ 5. Kerro mitä rupiet ruatamah?

Malli: Rupien šyömäh päivällistä. Rupien kirjuttamah kirjaista ukolla.

TEHTÄVÄ 6. Luve teksti ta merkiče, missä Maikki käypi ta mitä ruatau päivän aikana.

Maikilla on joutava päivä
Piätinččänä Maikilla on joutava päivä. Huomenekšella hiän mänöy uimahallih uimah Našto-potruškan kera. Šielä hyö käyväh enšin šuihkuh huuhtoutumašša. Šiitä tytöt issutah vähän aikua lämmitteliytymäššä šuomelaisen saunan lauteilla. Löylyt ollah ihan hyvät! Kylpömisen jälkeh kaverukšet ollah uimašša puolisen tuntie. Rahvašta ei ole äijän. Tämän täštäh Maikki käypi šelkyäh hieromašša voimakkahan vesišuihkun alla. Našto harraštau vesijuokšuo ta hiän opašteliutuu juokšomah veješšä kunnollah.
Uimahallin jälkeh potruškat männäh kahvilah murkinua šyömäh. Uimašta tultuo olet niin näläššä! Tytöt jouvutah vuottamah ruokua puoli tuntie, ka aika uutisie kertomašša mänöy ruttoh. Kohta Našton pitäy männä kirjaštoh viemäh kirjoja. Maikki šanou, jotta hänelläki on monta pikku asieta kaupunkilla ruattavana.
Enšin Maikki mänöy käymäh kenkieh šuutarilta, talvikenkistä mäni ket’t’u rikki ta talluššat piti vaihtua. Šuutarilta Maikki lähtöy vuatekauppah kaččelomah uutta palttuo. Tyttö paššauttau monta palttuo, ka ei mikänä ole mielehini. Kauppieš kertou, jotta netälin piäštä tuuvvah uutta mallie. Maikki lupuau tulla uuvveštah.
Kaupašta Maikki mänöy poštih makšamah vesi- ta šähkömakšuja. Šamalla hiän tiluau Vienan Karjala –lehen enši vuuvvekši. Šiitä tyttö muistau, jotta koissa jiäškuappi šeisou tyhjänä. Pitäy käyvä oštamašša šyömistä. Maikki oštau leipyä, maituo, juuštuo, šokerie, piskettie ta äijän mitä muutaki ta käypi makšamašša oššokšet kassalla. Nyt pitäy viijä šyömiset kotih, oššokšet ollah oikein jykiet. Tyttö šoittau veikollah ta hiän kyyvviččöy čikon kotih. Maikki kuččuu veikon iltasella, ta kohta hyö istuuvvutah yheššä stolah šyömäh. Maikki kertou veikolla, mitä kaikkie hiän kerkisi ruatua päivän aikana. Huomena on šuovatta, kylypäivä. Veikko ta čikko meinatah lähtie muamon ta tuaton luokše kylyllä.



TEHTÄVÄ 7. Vaštua tekstin mukah, onko oikein vain viärin?

 OIKEIN VIÄRIN
1. Maikki mänöy uimah veikon kera.
2. Našto lähtöy käymäh kirjoja kirjaštoh.
3. Tytöt käyväh šyömäššä yheššä.
4. Maikki tiluau lehen karjalan kielellä.
5. Maikki käypi oštamašša uuvven palton.
6. Veikko ta čikko vietetäh iltua kahen.

ESSIIVI      Kenenä? Minä? Konša?

– Konšapa šie lähet kyläh?
– Ka enši šuovattana šuorien.

– Ämmö, mimmoni lapši miän muamo oli?
– Ka pikkaraisena hiän, kačo, oli kriesa.

     KIELITIETO

Essiivin piättehenä on -na, -nä. Še liittyy vahvah vokalivartaloh.
nominatiivi vahva vokalivartalo essiivi
tyttö tyttö- tyttönä
poika poika- poikana
ilta ilta- iltana
enšiarki enšiarke- enšiarkena
myöhäni myöhäse- myöhäsenä
vuosi vuote- vuotena
nuori nuore- nuorena

Huomua!
Huomenekšella – tänä huomenekšena
Kešällä – lämpimänä kešänä
Illalla – toissa iltana
Šykyšyllä – kaunehena šykyšynä
Talvella – männä talvena

Muissa!
Enši netälillä, viime netälillä; enši kuušša, viime kuušša.

TEHTÄVÄ 8. Pane šulkuloissa olijat šanat essiivimuotoh.

1. Muamoni ruatau (liäkäri) ....................... .
2. (Pikkaraini) ....................... hiän oli kriesa.
3. (Myöhäni šykyšy) ....................... järvet ollah jo jiäššä.
4. Ole (hyvä poika) ....................... !
5. Olen ollun pitän aikua (kipie) ....................... .
6. (Viime talvi) ....................... koko perehellä kävimä ušeičči hiihtämäh.
7. Tämä kala šyyvväh (šuolani) ........................ .
8. Mänkyä (terveh) ....................... !
9. Kirjailija kuoli jo (vanha) ....................... .
10. (Piätinččä) ....................... lähemmä Petroskoih.
11. Pisy (terveh) ....................... !
12. Lapši juoksi muamoh luokše (hätähini) ....................... .
13. (Šuovatta) ....................... mie käyn kylyššä.
14. (Šuuri) ................... tahtosin olla (kiäntäjä) ...................... .
15. (Tämä huomeneš) ....................... šato lunta.

TEHTÄVÄ 9. Luve karjalaiset šanonnat. Mitä ne merkitäh?

Juošša piä kolmantena jalkana.
Pityä hyvänä.

TRANSLATIIVI       Kenekši? Miksi?

– Tyttösen, alahan kantua šyomisie stolah! Vierahat luvattih
tulla kello viijekši.
– Kerkiemmä myö, muamoseni. Elä hätyäle!

Miän ukko aina šano: ”Olkua ihmisiksi!”.

     KIELITIETO

Translatiivin piättehenä on -kši. Še liittyy heikkoh vokalivartaloh.
nominatiivi heikko vokalivartalo translatiivi
tyttö tytö- tytökši
poika poja- pojakši
viisi viije- viijekši
kuuši kuuvve- kuuvvekši
kypši kypše- kypšekši
terveh tervehe- tervehekši


TEHTÄVÄ 10. Pane šulkuloissa olijat šanat translatiivimuotoh.

1. Taivaš tuli (tumma) .......................................................... .
2. Šiä muuttuu (lämmin) ...................................................... .
3. (Talvi) .................................... ämmö tulou elämäh linnah.
4. Hiän opaštuu (kašvattaja) ................................................ .
5. Starinašša naini muuttuu (mušta lammaš) ...................... .
6. Lähemmä lomalla (3 netälie) ........................................... .
7. Ukko mäni kokonah (paharaiska) .................................... .
8. Täššä šiula karamelli (hyvä mieli) .................................... .
9. Myö pakajamma (karjala) ................................................ .
10. Kašva (šuuri ta terveh) .................................................... !
11. Poika tulou kotih klo (6) ................................................... .
12. Kuultuo šen muamo tuli (iloni) ......................................... .
13. Peše aštiet (puhaš) ......................................................... .
14. Tie mäni (levie) ................................................................ .
15. Keitä lihat (kypši) ............................................................. .
16. Mie opaššun (opaštaja) ................................................... .
17. Jiäkyä (terveh) ................................................................. .

TEHTÄVÄ 11. Luve runo iäneh. Juohata translatiivissa olijat šanat.

Kol-kol kotuo

Kolo, kolo kotuo, anna, akka, patua.
– Miksi šiula patua?
– Huttuo keittyä.
– Miksi šiula huttuo?
– Pappie šyöttyä.
– A miksi šiula pappie?
– Lašta ristie.
– Miksi šiula lašta?
– Lašta laššun poimijakši,
Puolasen puputtajakši,
Hillosen hičuttajakši,
Sikurisen šiirtäjäkši,
Juopukkaisen juontajakši,
Mussikkaisen muontajakši,
Manšikkaisen maistajakši,
Karpaloisen kantajakši,
Šuolla šuurekši emännäkši.

Virpopyhänäpiänä luvettih:

Virvon, varvon
tuorehekši, tervehekši,
vuuvvekši vapahakši,
netäliksi velkapiäkši
šiula vičča – miula kakkara.

TEHTÄVÄ 12. Kerro, mitä šie ruat joutavana päivänä.