ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on enzimäinargi, 18. talvikuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 11

IMPERFEKTI

– Mitä šie ruavoit lomalla?
Mänin kyläh koko kešäkši. Kävelin mečäššä, keräsin marjua
ta šientä, melkein joka ilta kävin onkella. Kylvin järvie ta
venyin rannalla päiväpaissošša. Šain levähtyä hyvin!

KIELITIETO

Imperfektin tunnukšina ollah -i ta -si. Esim. kačo-n – kačoi-n
keitä-n – keiti-n; keryä-n – keräi-n / keräsi-n; šiivuo-n –
šiivoi-n / šiivosi-n.

Vokalimuutokšet

1. Vartalon lopušša -o, , -u ta -y ei muututa.
Vokalimuutoš preesens imperfekti
-o- + -i- → -oi- šanon šanoin
-ö- + -i- → -öi-  
-u- + -i- → -ui- kučun kučuin
-y- + -i- → -yi- kyšyn kyšyin

2. Vartalon lopušša -a, , -e ta -i kavotah pois.
Vokalimuutoš preesens imperfekti
-a- + -i- → -i- vuotan
muissan
vuotin
muissin
-ä- + -i- → -i- keitän
ymmärrän
keitin
ymmärrin
-e- + -i- → -i- iten
mänen
itin
mänin
-i- + -i- → -i- leikin
ečin
leikin
ečin

3. Još verbissä on kakši tavuo ta enšimmäiseššä tavušša on
-a, niin vartalon loppu -a muuttuu -o:kši.
Vokalimuutoš preesens imperfekti
-a- > -o- + -i- → -oi- autan
jakšan
kannan
autoin
jakšoin
kannoin

4. Diftongin enšimmäini komponentti katou pois.
Vokalimuutoš preesens imperfekti
-ua- + -i- → -ai- šuan šain
-yä- + -i- → -äi- keryän keräin
-uo- + -i- → -oi- juon join
-yö- + -i- → -öi- šyön šöin
-ie- + -i- → -ei- vien vein
-iä- + -i- → -äi- jiän jäin

Huomua!
-ta-loppusilla verbilöillä on -i- ta -si-imperfektimuoto.
Molompie muotoja käytetäh yhtä hyvin.
Leikata – leikkain / leikkasin; šiivota – šiivoin / šiivosin;
ruveta – rupein / rupesin; matata – matkain / matkasin.

TEHTÄVÄ 1. Vaštua kyšymykših käyttyän imperfektie. Muissa vokalimuutokšet.

1. Mitä šie ruavoit huomenekšella? (havaččeutuo aikaseh, noušša šänkyštä, peššä hampahat, šyyvvä huttuo, juuvva čäijyö, männä töih).
 
2. Mitä šie ruavoit illalla? (laittua ruokua, šiivota, leikkie lapšen kera, kaččuo televiisorie, lukie lehtie, šoittua kaverilla, ruveta muate).
 
3. Mitä šie ruavoit männä netälillä? (opaštuo äijän, lukie kirjoja, kirjuttua kirjutukšie karjalakši, kuunnella karjalankielistä ratijuo, vaššata kyšymykših, kyšyö n’euvuo opaštajalta).
 
4. Mitä šie ruavoit männä kešänä? (olla kyläššä, kerätä hilluo ta mussikkua, keittyä makieta varen’n’ua, šoutua venehellä, onkittua, pelata potkupalluo, kylpie kylyššä, uiskennella järveššä, levähtyä hyvin).

KIELITIETO

Karjalan kieleššä erähät preesensin ta imperfektin piättehet erotah.

Preesensin personapiättehet Imperfektin personapiättehet
yksikkö monikko yksikkö monikko
-n -mma / -mmä -n -ma / -mä
-t -tta / -ttä -t -ja / -jä; -tta / -ttä
-u, -y -h ø -h

I VERBITYYPPI
LUKIE
 Preesens Imperfekti
mie luven luvin
šie luvet luvit
hiän lukou luki
myö luvemma lukima
työ luvetta lukija
hyö luvetah luvettih
KEITTYÄ
 Preesens Imperfekti
mie keitän keitin
šie keität keitit
hiän keittäy keitti
myö keitämmä keittimä
työ keitättä keittijä
hyö keitetäh keitettih

II VERBITYYPPI
ŠYYVVÄ
 Preesens Imperfekti
mie šyön šöin
šie šyöt šöit
hiän šyöy šöi
myö šyömmä šöimä
työ šyöttä šöittä
hyö šyyvväh šyötih
JIÄHÄ
 Preesens Imperfekti
mie jiän jäin
šie jiät jäit
hiän jiäy jäi
myö jiämmä jäimä
työ jiättä jäittä
hyö jiähäh jiätih

III VERBITYYPPI
TULLA
 Preesens Imperfekti
mie tulen tulin
šie tulet tulit
hiän tulou tuli
myö tulemma tulima
työ tuletta tulija
hyö tullah tultih
MÄNNÄ
 Preesens Imperfekti
mie mänen mänin
šie mänet mänit
hiän mänöy mäni
myö mänemmä mänimä
työ mänettä mänijä
hyö männäh mäntih

IV VERBITYYPPI
MATATA
 Preesens Imperfekti
mie matkuan matkasin / matkain
šie matkuat matkasit / matkait
hiän matkuau matkasi / matkai
myö matkuamma matkasima / matkaima
työ matkuatta matkasija / matkaitta
hyö matatah matattih

UINOTA
 Preesens Imperfekti
mie uinuon uinosin / uinoin
šie uinuot uinosit / uinoit
hiän uinuou uinosi / uinoi
myö uinuomma uinosima / unoima
työ uinuotta uinosija / uinoitta
hyö uinotah uinottih


TEHTÄVÄ 2. Luaji kaikenmoiset kyšymykšet. Huomua imperfektin piättehet.

Malli: Myö keittimä meččorokan.
– Keittijäkö työ meččorokan?
Myö tulima kotih iltapäivällä.
– Konša työ tulija kotih?
Viime kešänä myö matkasima Muššallamerellä.
– Minne työ matkasija viime kešänä?


1. Myö elimä šilloin Kiestinkissä.
2. Myö pesimä lattiet eklein.
3. Myö šoittima ämmöllä.
4. Männä talvella myö hiihtimä monta kymmentä kilometrie.
5. Myö kävimä Ruoččih kakši vuotta takaperin.
6. Myö kantoma vejet ta halot kylyh vielä huomenekšella.
7. Myö šöimä kalittoja pyhänäpiänä.
8. Myö hokšaima šen ruttoh.
9. Šuovattana myö šiivosima kotie ta pihua.
10. Myö kuuntelima ratijuo koko illan.
11. Myö sriäppimä kolaččuja Annin kera.
12. Lapšena myö pelautuma äijän.
13. Viime netälillä myö šaima kučun Il’l’an ta Santran häih.
14. Myö jo aikoja kaččoma tämän kinon.
15. Toissapiänä pelasima potkupalluo koulun kentällä.

Huomua!
Imperfektin tunnuš -i katou pois verbin HIÄN-, MYÖ- ta TYÖ-
muotoloista, još verbin vartalon lopušša on -o, , -u ta -y.
Šanuo
mie šanoin
šie šanoit
hiän šano
myö šanoma
työ šanoja
hyö šanottih

Pešeytyö
mie pešeyvyin
šie pešeyvyit
hiän pešeyty
myö pešeytymä
työ pešeytyjä
hyö pešeyvyttih


TEHTÄVÄ 3. Luaji mallin mukah.

a) Malli: Šanuo. Mie šano-n – šanoi-n.
Šie šano-t – šanoi-t.
Istuo. Mie issu-n – issui-n.
Šie issu-t – issui-t.

Kertuo, opaštuo, kuččuo, šiäntyö, uškuo, kaččuo, havaččeutuo.

b) Malli: Šanuo. Hiän šano-u – šano.
Myö šano-mma – šano-ma.
Työ šano-tta – šano-ja.
Istuo. Hiän istu-u – istu.
Myö issu-mma – istu-ma.
Työ issu-tta – istu-ja.

Muissa!

Lähtie Paissa
 läksi-n  läksi-mä  pakasi-n  pakasi-ma
 läksi-t  läksi-jä  pakasi-t  pakasi-ja
hiän läksi hyö lähettih hiän pakasi hyö paistih

Nähä Käyvä
 nävi-n  näki-mä  kävi-n  kävi-mä
 nävi-t  näki-jä  kävi-t  kävi-jä
hiän näki hyö nähtih hiän kävi hyö käytih

Tietyä Löytyä
 tiesi-n  tiesimä  löysi-n  löysi-mä
 tiesi-t  tiesi-jä  löysi-t  löysi-jä
hiän tiesi hyö tiijettih hiän löysi hyö löyvettih


TEHTÄVÄ 4. Pane šulkuloissa olijat verbit imperfektin muotoh.

Malli: Eklein myö (olla) teatterissa. – Eklein myö olima teatterissa.

1. Myö (käyvä) ............... Šuomešša toissa kevyänä.
2. Velleni (laulua) ............... koulun kuorošša.
3. Hiän (keritä) ............... junah ihan hyvin.
4. Mie (kuččuo) ............... Šanterin nimipäivih.
5. Kun Lauri (tulla) ............... hiän, (šyyvvä) ............... päivällisen
ta (juuvva) ............... mehun.
6. Mitä šie (ruatua) ............... toissapiänä?
7. Ämmöni (paistua) ............... makeita sriäpnöjä.
8. Opaštuja (kirjuttua) ............... tarkissušruavon kahešša tunnissa.
9. (Muistua, -ko) ............... šie šammuttua valot?
10. Katti jo (peššä) ............... aštiet.
11. Myö (kertuo) ............... täštä tapahukšešta omalla muamolla.
12. Minne työ (viijä) ............... laukun?
13. Jyrki (lähtie) ............... parturih.
14. Lapši (kirvota) ............... skammilta.
15. Mistä työ (tietyä) ............... šen?
16. Mie (paissa) ............... karjalakši vielä pikkaraisena lapšena.
17. (Auttua) ............... šie hänellä?

TEHTÄVÄ 5. Kirjuta, mitä hyö ruattih eklein, toissapiänä, männä netälillä, viime kuušša, männä vuotena?

Malli: Eklein hyö (laulua). – Eklein hyö laulettih.

1. Eklein hyö (sriäppie potakkašankie, kuččuo vierašta, tanššie).
2. Toissapiänä hyö (männä kalalla, kerätä karpaluo, nähä kontie).
3. Männä netälillä hyö (olla Moskovašša, kävellä kaupunkilla, paissa äijän).
4. Viime kuušša hyö (ikävöijä kotie, työntyä kirjasie, itkie).
5. Viime kešänä hyö (olla lomalla, uija mereššä, šyyvvä jiätelyö, nakrua äijän).

TEHTÄVÄ 6. Täytä taulukko.

Aika-
muoto
Preesens Imperfekti Preesens Imperfekti
I infinitiivi VUOTTUA ANTUA
mie vuotan   
šie    annoit
hiän    
myö  vuottima  
työ    
hyö   annetah 

IMPERFEKTIN KIELTOMUOTO


– Šammutitko šie valot?
En šammuttan, unohin.

– Kävijäkö työ eklein meččäh?
Emmä käynyn, šentäh kun emmä piäššyn vihman vuokši.

– Mitä šilloin oli tapahtun?
– Ka eihän ne lapšet kerrottu mitänä.

Imperfektin kieltomuoto kovoštuu kieltošanašta ei, kumpani taipuu personissa, ta aktiivin 2. partisiipista, kumpani on taipumatoin. Aktiivin 2. partisiipin tunnukšina ollah -nun, -nyn, -n. Monikon 3. personašša on passiivin 2. partisiippi, šen tunnukšet ollah -tu, -ty, -ttu, -tty.


I VERBITYYPPI
LUKIE
 kieltoverbi II partisiippi
mie en luken
šie et luken
hiän ei luken
myö emmä luken
työ että luken
hyö ei luvettu

KEITTYÄ
 kieltoverbi II partisiippi
mie en keittän
šie et keittän
hiän ei keittän
myö emmä keittän
työ että keittän
hyö ei keitetty

Tehtävä. Taivuta verbit itkie, muistua.

II VERBITYYPPI
ŠYYVVÄ
 kieltoverbi II partisiippi
mie en šyönyn
šie et šyönyn
hiän ei šyönyn
myö emmä šyönyn
työ että šyönyn
hyö ei šyöty

JIÄHÄ
 kieltoverbi II partisiippi
mie en jiänyn
šie et jiänyn
hiän ei jiänyn
myö emmä jiänyn
työ että jiänyn
hyö ei jiäty

Tehtävä. Taivuta verbit juuvva, ikävöijä.

III VERBITYYPPI
TULLA
 kieltoverbi II partisiippi
mie en tullun
šie et tullun
hiän ei tullun
myö emmä tullun
työ että tullun
hyö ei tultu

MÄNNÄ
 kieltoverbi II partisiippi
mie en männyn
šie et männyn
hiän ei männyn
myö emmä männyn
työ että männyn
hyö ei mänty

Tehtävä. Taivuta verbit purra, peššä.

IV VERBITYYPPI
MATATA
 kieltoverbi width=250 II partisiippi
mie en matannun
šie et matannun
hiän ei matannun
myö emmä matannun
työ että matannun
hyö ei matattu

UINOTA
 kieltoverbi II partisiippi
mie en uinonnun
šie et uinonnun
hiän ei uinonnun
myö emmä uinonnun
työ että uinonnun
hyö ei uinottu

Tehtävä. Taivuta verbit kerätä, haluta.

TEHTÄVÄ 7. Vaštua kyšymykših.

Malli: Mitä šie et ruatan eklein? – En šiivonnun.

1. Mitä šie et ruatan eklein? (peššä vuatteita, männä töih, tupakoija, šoittua kaverilla, olla pihalla, kuunnella musiikkie)
2. Mitä šie et ruatan viime netälillä? (matata Moskovah, käyvä teatterissa, paistua kalakukkuo, leikkie lapšen kera, kiirehtyä junah)
3. Mitä šie et ruatan kešällä? (hiihtyä, luissella, tikuttua, läsie)


TEHTÄVÄ 8. Kačo kuvie ta kirjuta, mitä Anni ruato eklein ta mitä ei ruatan.







TEHTÄVÄ 9. Pane verbit imperfektih.

Malli: Kačon tämän kinon. – Kačoin tämän kinon.

1. Huomenekšella mie šyön kakrahuttuo ta juon kahvie.

2. Šie keryät mussikkua poikkoh.

3. Myö kirjutamma kirjasen ukolla.

4. Hiän ikävöiččöy kotie.

5. Opaštujat luvetah hyvyä starinua.

6. Kirjaštonhoitaja antau kaikki tarvittavat kirjat.

7. Šie ruat oikein hyvin.

8. Mie pakajan ekliseštä konsertista.

9. Tat’t’ana ta Jyrki tullah iltajunalla.

10. Muamo viey lapšet šeimih.

11. Mie oššan pušeron täštä vuatekaupašta.

12. Koululaini vaštuau kyšymykšeh oikein.

13. Mie paissan piirakoita.

14. Lapšet jiähäh kotih.

15. Mie löyvän hyvän salattireseptin täštä kirjašta.

16. Šie lähet matkah myöhemmin.

17. Myö šiivuomma kamarin, pyyhimmä pölyt ta pešemmä lattiet.

18. Pojat ruvetah muate.

TEHTÄVÄ 10. Kačo iellistä harjotušta. Löyvä preesensin ta imperfektin kieltomuuvvot.

Malli: Kačotko šie tämän kinon? – En kačo.
Kačoitko šie tämän kinon? – En kaččon.


TEHTÄVÄ 11. Luve runo iäneh. Huomua imperfektissä olijat verbit.

Raisa Remšujeva

Ihanko tosieh?


Olin eklein Lumimuašša,
Kummua šielä nävin:
Lumimiehet lumipäiset
Lumičäijyö juotih.

Olin eklein Lehtimuašša,
Kummua šielä nävin:
Lehtimiehet lehtikäiset
Lehtileipyä šyötih.

Olin eklein Kukkamuašša,
Kummua šielä nävin:
Kukkamiehet kukkašuiset
Kukkahuttuo keitettih.

Olin vielä muissa maissa,
Monta kummua nävin,
Kuulin runuo, kuulin loruo,
Yksi niistä tämä.

KARJALAINI PIRTTI
pirtti
kamari
šinčči
korkiet vajat/
vajaset
korkie kynnyš
pyöriet hirret
katto
leviet lauvat
kaltari
ikkuna
trupa
lakka / vintti
pönkä

ovi
ovenšuu
skiäkä
čäppi
käsiaštie
käsipaikka
vesikorvo

kiukua
kiukuanšelkä
kiukuanšuu
hiiloš
kosino
piisi
piisilouta
karšina
ruhkakihveli

liävä
tanhut
halkoliiteri
saraja
aitta
riihi
heinälato
kuoppa
ulkohuoneh
vesimelliččä

kyly kylynkiukua
šiämehlämpiejä / šavukyly pata
kylynšinčči reppänä
kylynlaučat vašta

laučča
skammi
stola
stuula
orret
muatinčča
saviessat

nurkka
čuppu
peräčuppu
šuuričuppu
oprasa



Tehtävä 12. Luve virkkehet. Pane ne mieleh.

Pirtti on luajittu pakšuista hiršilöistä. Šiämeštä päin hirret ollah veššetyt. Lattiet ta luat ollah veššetyistä leveistä lauvoista. Halkoliiterissä halot on lat’attu pinoloih. Kosinolla on hyvä venyö. Kosinon kautti piäššäh karšinah. Karšinašša on potakkua. Truvašta noušou šavu. Pirtin šeinävierie myöten ollah leviet laučat. Kešällä myö makuamma vintillä tahikka heinälavošša. Miän kyläššä oli vesimelliččä. Lakašša on vaššakšie kuivamašša. Hiilokšeh vejetäh hiilie kiukuašta. Hiilokšella keitetäh. Piisi valottau pirtin. Piisin luona on hyvä lämmitteliytyö. Käsiaštie pitäy olla aina täyši. Šuureššačupušša ollah oprasat (ikonit). Peräčupušša issutah naiset ta lapšet. Riiheššä puijah ta kuivatetah jyvyä. Aitašša pietäh ruokatavaroja (ryynie, kalua, lihua) ta kaikenmoisie taloušvehkehie (kalaššuš- ta mečäššyšvehkehie). Ovi on čäpissä. Kylynlauteilla lämmitteliyvytäh ta kylvetäh vaššalla. Tykkyän šavukylyn löylyštä. Liäväššä on šiivattua. Oven piällä on pönkä.



TEHTÄVÄ 13. Luve teksti tarkkah ta luaji šiitä tehtävät. Huomua imperfektissä olijat verbit.

Tuattoni talo

Latvajärven kylä oli järven rannalla. Kylä jakautu jyrkkih vuaroih ta monih kukkuloih. Tuaton talo oli Vasonvuarašša kau- nehella kukkulalla. Kukkulan takuana tuijotti korkie ruškie torni.
Vaikka tuaton talošša ikkunat oltih pienehköiset, ka kuitenki pieni pirtti oli valosa. Pirtin šeinävierie ympäri oltih leviet puiset laučat. Nurkašša laučalla oltih pyöhin ta lypšinšankko. Orrešša rippu hiihnah šivottu pärieni kätyt. Šiinä makasi miun nuorin velleni. Vašemmalla šeinyä vaššen oli levie puušänky. Šen peittienä oli kaunis tilkkutäkki.
Oikiella šeinällä oli aštieškuappi. Škuapissa ylähänä oli puuašteita. Alempana piettih šaviašteita.
Latetta peitettih muamon kutomat matot. Ne oli kaunehešti kuvottu erivärisistä kuteista.
Pirtin nurkašša töllötti kivini kiukua. Šiinä oli piisi, hella, kosino ta levie kiukuanšelkä. Mirrillä kiukualla oli oma paikkah. Päivät hiän šielä makasi ta yöllä hiirie pyyti. Kosinolla še taikina puhki puisešša aštiešša. Huomenekšella muamo paisto leipyä ta makeita šankija.
Illalla piisissä kirkkahašti palettih tervaset halot. Ne annettih lämpyö pirtillä ta i lamppuja ei tarvinnun.
Hinkalošša oltih čuhunniekka ta nokikylkini pata. Šiinä puašša iltasin muamo aina keitti huttuo piisin tulella. Huttuo myö mielellänä šöimä puisilla kuiriloilla. Iltalypšyštä muamo kuato tuoppiloih lämmintä maituo.
Pruasniekkoina muamo paisto makeita kakkaroja. Toičči hiän ajeli rukehisešta jauhošta hienosie šulččinoja. Šulččinoilla ta kakkaroilla šiämenä oli maitohuttu. Kiärityt šulččinat ta kakkarat hiän voiti voilla.
Oččišeinän ikkunan luona šopivašti šeiso šuuri puini stola. Stolah koko meijän šuuri pereh šopi šyömäh yhtäaikua. Jokahisella oli oma paikka stolan takuana. Vašemmalla puolella istu tuatto poikineh. Oikiella issuttih muamon yšäššä pikkuvelli, šiitä rivissä nuoremmašta vanhempah kaikki čikokšet.
Meijän pieneššä pirtissä riitti tilua kaikilla. Oli tilua i tulijilla vierahilla. Muamo otti vaštah jokahisen.

(Ilmi Karhun kertomukšen mukah)


TEHTÄVÄ A. Oikein vain viärin?

 OIKEIN VIÄRIN
1. Tuaton talo oli Latvajärven kyläššä.
2. Nuorin velli makasi kätkyöššä.
3. Lattiella oltih ämmön kutomat matot.
4. Muamo oli sriäppin illalla.
5. Talon naispuoli istu stolašša oikiella.


TEHTÄVÄ B. Valiče oikie variantti.

1. Pärieni kätyt rippu ...
a) hirreššä b) orrešša č) ikkunašša
 
2. Tervaset halot palettih kirkkahašti ...
a) kiukuašša b) hellašša č) piisissä
 
3. Tuattol’a oli ...
a) vuarašša b) järven rannalla č) alankošša
 
4. Maitohuttu oli ... šiämenä.
a) šulččinan ta kakkaran b) šulččinan ta šankin č) kakkaran ta leivän
 
5. Stola oli luajittu ...
a) tuohešta b) lasista č) puušta


TEHTÄVÄ 14. Arvua arvautukšet. Vaštaukšet löyvytäh viivan alta.

1. Akka čupušša istuu, kiät tiihallah, šuu kahallah.
2. Nirajau, näräjäy, šeinällä šeisou.
3. Pieni neičyt pirtissä, košetat ta kumartau.
4. Kuuši teilä, kuuši meilä, kuuši kaikella kylällä.
5. Kellä enšimmäkši kättä annat, kun pirttih tulet.
6. Yöt ta päivät šyöy.
7. Ukko učukka, kaikki čuput kaččou, yhteh mänöy yökši.
8. Läpi näkyy, lämpimän pitäy.
9. Pieni koira, eikä hauku, eikä pure, pirttih ei piäššä.
10. Pieni mieš on pilleroini, kaikki helmat kaččou.
 

Vaštaukšet: kiukua, ovi, käsiaštie, ikkuna, skiäkällä, melliččä,
vašta, lasi ikkunašša, lukku, kynnyš.

TEHTÄVÄ 15. Täyvennä teksti viivan alla olijilla šanoilla.

Terveh, ...............!
Kirjuttau šiula ............... tyttö. ............... kučutah Anni. Mie opaššun ............... ta ............... kielen ošaštolla. Opaššun vienankarjalan ..............., šentäh kun iče olen ............... kotosin. ............... nimi on Luušalmi. Olen luken ...............-leheštä šiun kirjutukšen, ............... šain tietyä, jotta šie ečit Koštamukšen ............... kotosin olijie karjalaisie ............... . Miun ............... tyttöšukunimi oli Rugojev. Koštamukšen ............... kuulu ennein vanhah Ruhol’a-nimini kylä ta ämmöni ............... oliki šielä. Šiun šukunimeš on ..............., šentäh lienöy šie oletki miän Rugojevien ............... . Hyvä olis ............... ta paissa ...............! Tule tervehenä ...............!

Tervehyisin, Anni Vatani.
 

Luušalmeh, šuomen, kumpasešta, murrehta, näkeytyö, Kotikyläni,
Mikko, heimolaisie, šukuo, karjalaini, karjalan, Vienan
Karjalašta, kyläštä, kyläh, ukkol’a, Milma, Ruhanen, näistä
aseista, ämmöni, Vienan Karjala, kielen.