ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on nelläspäivy, 17. elokuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 12

ADJEKTIIVIEN VERTAILU

Kumpi on pitempi, Mikko vain Pekka?
– Miušta, Mikko on äijyä pitempi ta riškimpi.

– Mi kaupunki on Karjalan vanhin?
– Ka, Aunuš on Karjalan vanhin kaupunki. 2009 vuotena
juhlittih šen 360-vuotispäivyä.

KIELITIETO

Komparatiivin tunnukšena on -mpi. Superlatiivin tunnukšena
on -in. Ne liitytäh heikkoh vokalivartaloh.
perušmuoto komparatiivi superlatiivi
vilu vilumpi viluin
helppo helpompi helpoin
halpa halvempi halvin
šyvä šyvempi šyvin
matala matalampi matalin
pieni pienempi pienin
täyši täyvempi täyšin
pehmie pehmiempi pehmein
kaunis kaunehempi kaunehin
viisaš viisahampi viisahin
tolkutoin tolkuttomampi tolkuttomin

Huomua!
Komparatiivin tunnukšen ieššä kakšitavusien adjektiivien loppu a, ä vaihtelou e:n kera. Esim., vanha – vanhempi, kaita – kaijempi, šyvä – šyvempi.
Superlatiivin tunnukšen ieššä adjektiivin vartalon loppuvokalit e, a, ä kavotah pois. Esim., šuurempi – šuurin, matalampi – matalin, älykkähämpi – älykkähin.

Muissa!
Lyhyt – lyhempi – lyhin.
Hyvä – parempi – paraš.

ADVERBIEN VERTAILU
perušmuoto komparatiivi
kaunehešti kaunehemmin
šelväšti šelvemmin
ruttoh rutompah
lujah lujempah
hyvin paremmin
äijän enämmän


TEHTÄVÄ 1. Juohata adjektiivit. Pane ne komparatiivih ta superlatiivih.






TEHTÄVÄ 2. Luve virkkehet iäneh. Huomua komparatiivit ta superlatiivit.

Tuo mekko on kallehempi kuin tämä. Mi paikka on šiušta muajilman paraš? Tämä šinini paikka on äijyä kaunehempi kuin tuo. Nämä pukšut ollah äijyä pakšummat mitä nuo. Viime netälillä oli vähän lämpimämpi ilma. Mitä äkiempi kyly on, šitä parempi. Pekka on pitempi kuin Mikko. Karjalan nuorin linna on Koštamuš. Tämä auto on tavallista halvempi. Kumpi teistä kahešta on ahkerampi: Anni vain Maikki? Tämä on kylän vanhin talo. Tämä tehtävä on vaikie, tuo on vielä vaikiempi, ka še on kaikista vaikein. Ken teistä kolmešta on poikkoin? Mie olen veikkuo nuorempi.



TEHTÄVÄ 3. Luaji mallin mukah.

Malli: Tämä paita on kaunis. – Tuo on vielä kaunehempi.

1. Tämä kirja on pakšu.
2. Tämä puu on korkie.
3. Tämä omena on paha.
4. Tämä lampi on šyvä.
5. Tämä mieš on rikaš.

TEHTÄVÄ 4. Luaji mallin mukah.

Malli: Mikko on (pitkä) kuin Jušši.
– Mikko on pitempi kuin Jušši.
– Mikko on Juššie pitempi.

1. Mie olen (vanha) ........................ kuin čikkoni.
2. Hiän on (nuori) ........................... kuin mie.
3. Tuarie on (ahkera) ..................... kuin Jouki.
4. Tuatto on (voimakaš) ................. kuin hänen poikah.
5. Mekko on (kallis) ........................ kuin pušero.
6. Maito on (halpa) ......................... kuin rahka.

TEHTÄVÄ 5. Pane adjektiivit superlatiivih.

Malli: Pekka on kaikista luokan pojista (pitkä).
– Pekka on kaikista luokan pojista pitin.

1. Mie olen kaikista (vanha).
2. Hiän on kaikista (nuori).
3. Tämä puu on kaikista (korkie).
4. Tämänvuotini talvi oli kaikista (vilu).
5. Tämä kirja on kaikista (pakšu).
6. Muamoni on kaikista (armaš).
7. Tämä on kaikkein (paha) tapahuš.
8. Tuo järvi on kaikkein (matala).

TEHTÄVÄ 6. Luve virkkehet. Löyvä adverbit.

Mie en kuule, ole hyvä, pakaja lujempah! Šiula rahat ei riitä, šuat löytyä uuvven työn, jotta tienata enämmän. Täh kauppah tulou rikenempäh käyvä kuin tuoh. Tämä poika piiruštau kaunehešti, ka tuo tyttö vielä kaunehemmin. Miän koira juokšou rutompah mitä tiän. Mie niän nyt äijyä paremmin, tottaš liäkityš on auttan. Tänä kešänä šaima enämmän puolua kuin mussikkua.



TEHTÄVÄ 7. Luve karjalaiset šananpolvet. Mieti, mitä ne merkitäh.

Kala eččiy šyvempyä, ihmini parempua.
Hyvä šana kallehempi kultua.
Parempi päivä smiettie, kun netäli tyhjyä työtä ruatua.
Muamon maito makein, tuaton koti armahin.

KIELITIETO

KUMPANI-pronomini

Šija kyšymyš kumpani-pronomini
nominatiivi MI? KEN? kumpani
partitiivi MITÄ? KETÄ? kummaista
genetiivi MIN? KENEN? kumpasen
inessiivi MISSÄ? KEŠŠÄ? kumpasešša
elatiivi MISTÄ? KEŠTÄ? kumpasešta
illatiivi MIH? KENEH? kumpaseh
adessiivi-allatiivi MILLÄ? KELLÄ? kumpasella
ablatiivi MILTÄ? KELTÄ? kumpaselta
mon. nominatiivi MIT? KET? kumpaset


TEHTÄVÄ 8. Luve virkkehet. Huomua kumpani-pronominin taivutuš.

Pirtissä, kumpani šeisou järven rannalla, eletäh meijän ämmö ta ukko. Stola, kumpasen takuana myö šaima istuo, on šatavuotini. Mieš, kumpasella on tumma tukka ta parta, on Outin tuatto. Nuori mieš, kumpasen yšäššä istuu Mari, on hänen vanhin veikko. Kamarie, kumpasešša myö nyt olemma, šanotah gorničakši. Mie jo luvin šen kirjan, kumpasen šie šilloin toit lahjakši. Kylä, kumpaseh Jušši läksi, on Valkienmeren rannalla. Naini, kumpaselta šie kyšyit apuo, on Maksiman muamo. Lauvat, kumpaset pitäy viijä sarajah, ollah liävän takuana. Mie oššin filmin, kumpasešta oli pakinua eklein.



TEHTÄVÄ 9. Käytä virkkehissä kumpani-pronominie.

1. Kämppä, ............. myö olima yötä, on Aittošuarella.
2. Še mieš, ............. kävi tiälä eklein, on vanha tuttavani.
3. Tyttö, ............. on ruškie tukka ta vihriet šilmät, on miun čikko.
4. Uimahalli, ............ hyö lähetäh, on šuuri ta moderni.
5. Poika, .................. mie šain kirjasen, opaštuu Piiterissä.
6. Kallivo, ............. lapšet karhattih, on nimeltäh Kosinokivi.
7. Naini, ............. luona mie olin kyläššä, on miun muamon šeukku.
8. Pol’čča, ............... on kirjoja, on ikkunan viereššä.
9. Lapšet, ................ leikitäh pihalla, ollah jo melko šuuret.
10. Koira, ............. makuau kopissah, on mušta.
11. Poštinkantaja, ............. on šuuri laukku, ajau polkupyörällä.
12. Ruhkakihveli, ............. on kosinon viereššä, on jo vanha.
13. Kauppa, ............. mie aina käyn oštamašša leipyä, on ihan lähellä.
14. Talo, .................... hyö eletäh, šeisou kaunehella paikalla.
15. Neičyt, ................ on pitkä kašša, mänöy kohta miehellä.

TEHTÄVÄ 10. Luve kertomuš. Huomua adjektiivit.

Tipani ta päiväni
Oli ennein muajilmašša pieni tiijonhimoni tipani. Muamo šano häntä Päiväsekši.
– Mamma, mintähpä šie šanot milma Päiväsekši? – aina kyšeli tipani.
– Smietipä iče, lapšeni. – šano Kana-muamo.
Tipani rupei smiettimäh. Hiän mäni pihalla, kačahti päiväseh ta šano:
– Višših muamo šanou milma Päiväsekši šentäh, kun mie olen kaikista keltasin.
No šamašša tipani näki voikukan:
– Ei. Voikukka on milma keltasempi. A moušot šentäh, kun mie olen niin lämmin?
Tipani mäni šuureh taloh. Kiukuašša palo tuli.
– Ei-jeh! Tuli on milma lämpimämpi.
Tipani myöšty pihalla ta tuaš kaččo päiväistä. Še oli jo ihan toisešša paikašša.
– No tottaš šentäh, kun mie olen kaikista poikkoin? – piätti hiän ta läksi juokšomah täyttä vauhtie. Ka häneštä kyličči juoksi koiranpentu.
– Ei, koiranpentu on milma poikkoimpi!
Pilvi peitti päiväsen. Šiitä pilvi mäni ielläh, a Päiväni hiivo omua tietäh.
– Moušot mie olen Päiväni šentäh, kun šuatan lentyä korkiella? Tipani alko täyttä voimuah räpyttyä šiipisillä ta lennähti, ka šamašša tipahti muaha.
A korkiella taivahašša liijeltih piäčkyset.
– Piäčkyset lennelläh korkiemmalla.
Illalla tipani pitälti kaččo iltaruškuo. Hiän ei voinun kekšie, mintäh mamma šanou häntä Päiväsekši.
Toisena huomenekšena tipani havaččeutu, a päiväni vašta nousi taivahanrannan takuata. Šen šäje kut’kutti Kana-muamuo. Kana-muamo avasi šilmäh ta muhahti.
– Mamma, mie arvasin, arvasin! – karjahti tipani. – Nyt tiijän, mintäh šie šanot milma Päiväsekši! Šentäh kun mie noušen kaikkie aikasempah ta šie miula muhit.
– No tietyšti, armahaini, – šano muamo, – šepäsi poikaistah ta muhahti hyvilläh.

(Maikki Remšujevan kertomukšen mukah)