ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on enzimäinargi, 18. talvikuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 3

VERBIN NEGATIIVIMUOTO

KIELITIETO

Mie olen opaštuja. Mie en ole opaštuja.
Šie olet kiäntäjä. Šie et ole kiäntäjä.
Hiän on Petroskoissa. Hiän ei ole Petroskoissa.
Myö olemma kyläššä. Myö emmä ole kyläššä.
Työ oletta Venäjällä. Työ että ole Venäjällä.
Hyö ollah Šuomešša. Hyö ei olla Šuomešša.

Paissa-verbin positiivimuoto
mie pakaja-n myö pakaja-mma
šie pakaja-t työ pakaja-tta
hiän pakaja-u hyö paissa-h

Paissa-verbin negatiivimuoto
mie en pakaja myö emmä pakaja
šie et pakaja työ että pakaja
hiän ei pakaja hyö ei paissa


-KO / -KÖ-KYŠYMYŠ

 
Šie olet opaštuja. Hiän pakajau karjalakši.
Oletko šie opaštuja? Pakajauko hiän karjalakši?
 
Olenko mie? Olemmako myö?
Oletko šie? Olettako työ?
Onko hiän? Ollahko hyö?
 
Oletko šie opaštuja?
– Kyllä, mie olen opaštuja. / – Ei, mie en ole opaštuja.
– Olen. / – En ole.
– Kyllä. / – En.
 
Onko hiän opaštaja? – Ei, hiän ei ole opaštaja.
 
Pakajatko šie karjalakši? – Kyllä, mie pakajan karjalakši.
Pakajauko hiän šuomekši? – Ei, hiän ei pakaja šuomekši.
Pakajattako työ venäjäkši? – Kyllä, myö pakajamma venäjäkši.

Mie en pakaja karjalakši.
Pakajan karjalakši vain vähän.
Pakajan karjalakši melko hyvin.
Pakajan karjalakši hyvin.
Pakajan karjalakši oikein hyvin.

TEHTÄVÄ 1. Vaštua kyšymykših positiivisešti tai negatiivisešti.

Malli: Oletko šie naini? – Kyllä, mie olen naini.
 Oletko šie mieš? – Ei, mie en ole mieš. Mie olen naini.

1. Oletko šie naini?
2. Oletko šie mieš?
3. Oletko šie karjalaini?
4. Oletko šie šuomelaini?
5. Oletko šie opaštuja?
6. Oletko šie töissä?
7. Oletko šie kiäntäjä?
8. Oletko šie Petroskoista päin?
9. Oletko šie 30-vuotini?
10. Pakajatko šie šuomekši?
11. Pakajatko šie venäjäkši?
12. Pakajatko šie karjalakši?

TEHTÄVÄ 2. Kačo kuvua ta kekši kertomuš. Vaštua kyšymykših.

Onko hiän naini vain mieš?
Onko hiän opaštuja?
Onko hiän töissä?
Onko hiän nuori?
Onko hiän laiska?
Onko hiän Karjalašta päin?
Pakajauko hiän šuomekši?
Kuin vanha hiän on?
Mimmoni hiän on?

TEHTÄVÄ 3. Löyvä verbien kieltomuoto. Täytä taulukko.

Malli:  Opaštuo
 opaššu-n opaššu-mma
 opaššu-t opaššu-tta
 hiän opaštu-u hyö opaššuta-h

Personapronomini Kieltoverbi Vartalo
mie en opaššu
šie et opaššu
hiän ei opaššu
myö emmä opaššu
työ että opaššu
hyö ei opaššuta

Kirjuttua
kirjuta-n kirjuta-mma
kirjuta-t kirjuta-tta
hiän kirjutta-u hyö kirjuteta-h

Personapronomini Kieltoverbi Vartalo
   
   
   
   
   
   

Lukie
luve-n luve-mma
luve-t luve-tta
hiän luko-u hyö luvetah

Personapronomini Kieltoverbi Vartalo
   
   
   
   
   
   

Käyvä
käy-n käy-mmä
käy-t käy-ttä
hiän käy-pi hyö käyväh

Personapronomini Kieltoverbi Vartalo
   
   
   
   
   
   

TEHTÄVÄ 4. Luve virkkehet. Huomua verbit.

Mie opaššun karjalan kieltä. Hiän opaštuu šuomen kieltä. Opaššuttako työ Šuomešša? – Emmä opaššu, myö opaššumma Venäjällä. Mie kirjutan šuomekši. Hiän ei kirjuta karjalakši. Mie käyn karjalan kielen kurššiloilla. Hyö kirjutetah karjalakši melko hyvin. Kirjutatko karjalakši? – Kyllä, mie kirjutan karjalakši. Mie luven karjalakši hyvin. Hiän käypi kouluo. Myö emmä luve šuomekši. Myö luvemma venäjäkši oikein hyvin. Hyö käyväh kešällä Ruočissa. Luvetahko hyö hyvin? – Ei, hyö ei luveta hyvin.


TEHTÄVÄ 5. Taivuta šanuo-, kyšyö-, ruatua-verbit positii- vissa ta negatiivissa.

KONŠA?

Kešä → kešällä, šykyšy → šykyšyllä, talvi → talvella, kevät → kevyällä.

Huomeneš → huomenekšella, päivä → päivällä, ilta → illalla, yö → yöllä.

Valkie < > pimie. Päivällä on valkie. Yöllä on pimie.
Lämmin < > vilu. Talvella on vilu. Kešällä on lämmin.

– Mimmoni šiä tänäpiänä on?
– Tänäpiänä on vilu šiä. Eklein oli lämmin.

Netälinpäivät

Enšiarki → enšiarkena
Enšiarki on enšimmäini netälinpäivä.

Toiniarki → toisarkena
Toiniarki on toini netälinpäivä.

Serota → serotana
Serota on kolmaš netälinpäivä.

Nelläšpäivä → nellänäpiänä
Nelläšpäivä on nelläš netälinpäivä.

Piätinččä → piätinččänä
Piätinččä on viiješ netälinpäivä.

Šuovatta → šuovattana
Šuovatta on kuuvveš netälinpäivä.

Pyhäpäivä → pyhänäpiänä
Pyhäpäivä on šeiččemeš netälinpäivä.

– Konša olet Kalevalašša?
– Nellänäpiänä huomenekšella.

– Konša šie käyt karjalan kielen kurššiloilla?
– Toisarkena ta piätinččänä.

TEHTÄVÄ 6. Vaštua kyšymykših.

Mi netälinpäivä tänäpiänä on? Tänäpiänä on ......................
Mi netälinpäivä huomena on? Huomena on .......................
Mi netälinpäivä ylihuomena on? Ylihuomena on ....................
Mi netälinpäivä oli eklein? Eklein oli ..............................
Mi netälinpäivä oli toissapiänä? Toissapiänä oli ....................

TEHTÄVÄ 7. Vaštua kyšymykših.

Malli: Moneško netälinpäivä serota on?
Še on kolmaš netälinpäivä.

Moneško netälinpäivä pyhäpäivä on? .................................
Moneško netälinpäivä enšiarki on? .................................
Moneško netälinpäivä šuovatta on? .................................
Moneško netälinpäivä toiniarki on? .................................
Moneško netälinpäivä piätinččä on? .................................

TEHTÄVÄ 8. Vaštua kyšymykših. Kekši lisyä kyšymykšie.

Oletko šie Mikittä?
Elätkö šie Louhešša?
Pakajatko šie venäjäkši?
Ruatko šie pyhänäpiänä?
Šanotko yöllä: ”Hyvyä päivyä!”?
Oletko šie šuomelaini?
Šanotko huomenekšella: ”Hyvyä huomenta!”?
Opaššutko venäjän kieltä?
Kyšytkö karjalakši: ”Mitä kuuluu?”?
Käytkö šie karjalan kielen kurššiloilla?
Onko tänäpiänä vilu šiä?
Onko tänäpiänä piätinččä?
Onko kešällä lämmin?
Onko ylihuomena nelläšpäivä?

TEHTÄVÄ 9. Kirjuta -ko/-kö-kyšymyš.

..................................? – Kyllä, mie opaššun karjalan kieltä.
..................................? – En, mie en pakaja šuomekši.
..................................? – En, mie luven venäjäkši.
..................................? – Kyllä, pakajan karjalakši.
..................................? – Kyllä, olen karjalaini.
..................................? – En, mie elän Kiestinkissä.
..................................? – En, mie en rua huomena.

TEHTÄVÄ 10. Luaji mallin mukah.

Malli: Tämä talo on pieni.
 Onko tämä talo pieni? Ei, še ei ole pieni. Še on šuuri.
 Tuo kynä on ruškie.
 Onko tuo kynä ruškie? Ei, še ei ole ruškie. Še on valkie.  

1. Tämä kuva on kaunis. ......................................................
2. Tämä kylä on vanha. ......................................................
3. Tämä maito on vilu. ......................................................
4. Tämä järvi on šyvä. ......................................................
5. Tuo meččä on vihrie. ......................................................
6. Tuo kauppa on pieni. ......................................................
7. Tuo matto on hyvä. ......................................................
8. Tämä koira on mušta. ......................................................
9. Tämä takki on ruškie. ......................................................

TEHTÄVÄ 11. Luve teksti. Šiitä merkiče, onko oikein vain viärin?

Hiän on Vasselei Lipkin. Hiän on nuori mieš. Vasselei on 24-vuotini. Vasselei pakajau venäjäkši. Vasselei opaštuu karjalan kieltä iltakurššiloilla. Hiän ei pakaja vielä hyvin karjalakši. Vasselei on Kiestinkistä päin. Kiestinki on pieni karjalaini kylä. Nyt hiän ei elä Kiestinkissä. Hiän eläy Petroskoissa. Petroskoi on šuuri kaupunki. Päivällä Vasselei on töissä. Enšiarkena ta serotana illalla hiän käypi karjalan kielen kurššiloilla. Kurššilla Vasselei kirjuttau, lukou ta pakajau karjalakši.

 OIKEIN VIÄRIN
Malli: Häntä kučutah Vasselei. ×  
1. Vasselei on vanha mieš.
2. Hiän ei pakaja venäjäkši.
3. Vasselei pakajau karjalakši vain vähän.
4. Nyt hiän eläy Kiestinkissä.
5. Kiestinki on pieni kylä.
6. Vasselei opaštuu, hiän ei ole töissä.
7. Karjalan kielen kurššit ollah illalla.