ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on enzimäinargi, 18. talvikuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 5

IHMINI. ULKONÄKÖ TA LUONTO

Miula on yštävä. Hänen nimi on Iivana. Iivana on hyvä ta komie priha. Hiän on muamoh näköni. Hänellä on šiniset šilmät ta valkie tukka. Iivanalla on koira Vahti. Vahti on tottelija koira. Šillä on mušta karva ta lyhyt häntä.


Ken on hyvä ta komie priha?
– Iivana on hyvä ta komie priha.
Kellä on šiniset šilmät ta valkie tukka?
– Iivanalla on šiniset šilmät ta valkie tukka.
Kenen näköni Iivana on?
– Hiän on muamoh näköni.

Tukka pitkä, lyhyt, šuora, kihara Miula on kihara tumma tukka.
Näkö pyörie, kaitani, levie Vasseleilla on levie näkö.
Šilmät šuuret, pienet, muššat, kaunehet Hänellä on šuuret vihriet šilmät.
N’okka šuuri, pieni, viärä, kippura Lapšella on pieni n’okka.
Pošket ruškiet, pakšut Tytöllä on pakšut pošket.
Šuu šuuri, pieni Veikolla on šuuri šuu.
Huulet pakšut, kaitaset, ruškiet Muamolla on ruškiet huulet.
Korvat šuuret, pienet Pojalla on pienet korvat.
Jalat šuorat, viärät, pität Čikolla on pität ta šuorat jalat.
Kiät lyhyöt, pität, voimakkahat Prihalla on voimakkahat kiät.
Hartiet leviet, voimakkahat Miehellä on leviet hartiet.
Viikšet lyhyöt, pität, harmuat Ukolla on harmuat viikšet.
Parta pitkä, lyhyt, harva, turpie Tuatolla on turpie parta.

KIELITIETO
 
YKSIKKÖ MONIKKO
Ken on pieni? Ket ollah pienet?
Tyttö on pieni. Tytöt ollah pienet.
 
Mi on pieni? Mit ollah pakšut?
N’okka on pieni. Pošket ollah pakšut.
 
Huomua!
Šilmät ollah šiniset. Miula on šiniset šilmät.
Korvat ollah pienet. Šiula on pienet korvat.
Jalat ollah pität. Hänellä on pität jalat.

TEHTÄVÄ 1. Yhissä šanat šanaliittoh. Kirjuta virkkehet.

Malli: Kihara tukka. Miun muamolla on kihara tukka.

kihara näkö
pakšut hartiet
kippura viikšet
leviet huulet
pität tukka
pyörie šilmät
ruškiet n’okka
tummanruškiet pošket


TEHTÄVÄ 2. Luaji mallin mukah.

Malli: Hänellä on harmua piä. – Hiän on harmuapäini.

Hänellä on pitkä tukka. .....................................................
Hänellä on levie näkö. .....................................................
Hänellä on muššat šilmät. .....................................................
Miehellä on harmua parta. .....................................................
Naisella on šuorat jalat. .....................................................


TEHTÄVÄ 3. Löyvä vaštakohta.

Malli: tyhmä < > viisaš

tyhmä
rohkie
hil’l’ani
iloni
pahannäköni
heikko
laiska
pakasija
hyväšiämini
poikkoi, terveh, vihani,
viisaš, hyvännäköni,
ikävä, vähäpakinaini,
varačču, ahkera.


TEHTÄVÄ 4. Pane šanat oikieh järješšykšeh. Kirjuta virkkehet.

Malli: Tällä, on, nenä, kippura, pojalla.
 – Tällä pojalla on kippura nenä.

1. Kaunehet, tytöllä, šiniset, on, šilmät.
2. Tuolla, kihara, on, pojalla, tukka.
3. Veikkoni, on, luonnoltah, ta, rauhallini, čuippo.
4. Tykätäh, kaikki, ihmiseštä, hyväšiämiseštä.
5. Meijän, on, viisaš, ukko.
6. On, pieni, čikollani, n’okka.
7. Miellyttävä, hiän, ulkonävöltäh, on.
8. Outi, šinišilmäni, on.

TEHTÄVÄ 5. Vaštua kyšymykših.

Min väriset šilmät šiula on? ……….........……......……………
Mimmoni tukka šiula on? ……….........……......……………
Kenen näköni šie olet? ……….........…......………………
Oletko šie tuaton näköni? ……….........…......………………
Oletko šie pakasija ihmini? ……….........…......………………
Oletko šie hil’l’ani? ……….........……......……………
Mimmoni ihmini šie olet? ……….........……......……………


TEHTÄVÄ 6. Kirjuta, mimmoni on šiun yštävä ulkonävöltäh ta luonnoltah.

TEHTÄVÄ 7. Luve iäneh. Mitä nämä šanonnat merkitäh?

Rahvahan šuušta kuultuo

Vanha kuin taivaš.
Terveh kuin kallivo.
Šilmät kuin šuolavakat.
Köyhä kuin kirikön rotta.

Kaunis on kaupoiksi parempi, ruma töillä runšahampi.
Peili ristikanšua ei kaunissa.
Mimmoni lintu, šemmoset ni laulut.

VUATTIET
 
Miula on mušta pušero piällä. Tytöllä on kaunis mekko piällä.
Ämmöllä on yöpaita piällä. Hänellä on lämmin paltto piällä.

paita
pukšut
mekko
hameh
pušero
villapaita
villaliivi
talvitakki
šajetakki
paikka
kaklapaikka
nahkakenkät
stupnit
kumikenkät
lakki
karvalakki
toššut / kuatančat
jalačit
yöpaita
alušpukšut
alušpaita
šukat
paltto
kintahat
šormikkahat
uimapuku
halatti
töppöset
kravatti
vyö
nänniliivit
šukkahoušut
sontikka
näštyykki /
nenäliina

Piä Lakki, paikka on piäššä.
Kakla Kaklapaikka, kravatti on kaklašša.
Jalka Kenkät, šukat ollah jalašša.
Käsi Kintahat, šormikkahat ollah kiäššä.
Piällä Mekko, paita, takki on piällä.

Huomua!
Kenkät ollah jalašša. Miula on kenkät jalašša.
Šormikkahat ollah valkiet. Šiula on valkiet šormikkahat.
Pukšut ollah muššat. Hänellä on muššat pukšut.


TEHTÄVÄ 8. Kirjuta, mitä vuatetta šiula on nyt piällä.

TEHTÄVÄ 9. Mi vuate ei kuulu joukkoh? Pyyhi še šana.

a) mekko, nänniliivit, šukkahoušut, kravatti;
b) kenkät, kuatančat, kintahat, stupnit;
č) karvalakki, uimapuku, turkki, toššut;
d) halatti, kumikenkät, šajetakki, sontikka.

Värit

ruškie vualienruškie tummanruškie
šinini vualienšinini tummanšinini
keltani vualienkeltani tummankeltani
pruuni vualienpruuni tummanpruuni
harmua vualienharmua tummanharmua
vihrie vualienvihrie tummanvihrie
valkie
mušta
oranšši
violetti

Min värini on Karjalan tasavallan lippu?
– Še on ruškie, vualienšinini ta vihrie.

Min värini on päiväni?
– Še on kullanvärini.

Mi väri paššuau šiula?
– Miula paššuau ruškie ta pruuni.

Mi väri paššuau hänellä?
– Hänellä paššuau šinini.

TEHTÄVÄ 10. Vaštua kyšymykših.

Mi on šiun lempiväri? ........................................................
Mi on šiun lempivuate? ........................................................
Mi väri paššuau šiula? ........................................................
Paššuauko šiula vihrie? ........................................................
Paššuauko šiun kaverilla mušta? ............................................

TEHTÄVÄ 11. Luaji mallin mukah.

Malli: Kellä on šinini mekko piällä? Anni
 Annilla on šinini mekko piällä.

Kellä on valkie pušero piällä? Väinö
Kellä on muššat kenkät jalašša? Mie
Kellä on lämmin lakki piäššä? Ämmö
Kellä on kaunis hameh piällä? Muamo
Kellä on lämpimät villakintahat kiäššä? Tyttö
Kellä paššuau vihrie väri? Hiän
Kellä paššuau šinini? Iro


TEHTÄVÄ 12. Piirušša vihkoh Aino ta Ainon vuattiet. Väritä kuva.

Aino
Aino on karjalaini tyttö. Hiän on 14-vuotini. Mimmoset vuattiet hänellä on?

Pušero on harmua.
Hameh on violetti.
Takki on tummanpruuni.
Šukkahoušut ollah valkiet, ta stupnit ollah muššat.
Laukku on pruuni.
Sontikka on oranšši.

TEHTÄVÄ 13. Kyšy pariltaš, kuin äijän nämä tavarat makšetah.

Malli: Kuin äijän makšau tämä paikka?
– Še makšau 250 rupl’ua.
Äijänkö makšetah nämä töppöset?
– Ne makšetah 142 rupl’ua 50 kopeikkua

1. kaklapaikka 420 rpl.
2. kello 760 rpl.
3. šuka 25, 50 rpl.
4. kumikenkät 539 rpl.
5. kirja 379, 90 rpl.
6. pukšut 1200 rpl.


Tehtävä 14. Luve dialogi. Kekši šamantapani dialogi:
mitä myöjä ta oštaja paissah vuatekaupašša.


Vuatekaupašša

– Terveh!
– Terveh!
– Äijänkö makšau tämä šinini villapaita?
– Še makšau 1400 rupl’ua.
– Äijänkö makšau tuo harmua kaklapaikka?
– 500 rupl’ua. Villapaita ta kaklapaikka yhteh lašettuna 1900 rupl’ua.
– Täššä 2000 rupl’ua, olkua hyvä.
– Passipo ta 100 rupl’ua takasin.
– Passipo ta jiäkyä tervehekši!
– Mäne tervehenä ta tule toičči!

TEHTÄVÄ 15. Luve ilmotuš tarkkah. Vaštua kyšymykših.

Ilmotuš Kauppa on auki
enš-piät klo 9-19
šuov klo 9-17
pyh kiini


1. Onko kauppa auki nellänäpiänä? ......................................
2. Onko kauppa auki pyhänäpiänä? ......................................
3. Konša kauppa on kiini? ......................................................
4. Minä netälinpäivinä kauppa on auki? .................................

TEHTÄVÄ 16. Arvua arvautukšet. Löyvä oikie vaštauš.

Kumuol’l’ah täyši, kohallah tyhjä.
Pohjatoin, kannetoin, luuta-lihua täyši.
Päivällä lihua ta vertä täyši, yöllä tyhjä.
jalka ta kenkä,
lakki, šormuš


TEHTÄVÄ 17. Šelitä mimmoni on?

Kesselipiä; huimapiä; havuhattu; kielilippari; hätäpukšu.

KIELITIETO
 
MONIKON NOMINATIIVI MIT? KET? MIMMOSET?
 
Tytöt ollah hyväččäiset.
Veikot opaššutah koulušša.
Kirjat ollah stolalla.
Laukut ollah stuulalla.
Pojat ollah poikkoit.
 
nämä       nuo ne
 
Nämä tytöt ollah kaupašša. Hyö oššetah leipyä.
Nuo tytöt ollah kirjaštošša. Hyö luvetah.
Nämä kirjat ollah stolalla. Ne ollah mukavat.


TEHTÄVÄ 18. Luve dialogit. Huomua šanat monikošša.

– Ket nämä pojat ollah?
– Pekka ta Mikko. Hyö ollah kaverukšet.

– Ketpä nuo pojat ollah?
– Nuo ollah Jyrki ta Puavila. Hyö ollah vellekšet.

– Missä oppikirjat ollah?
– Ne ollah tuola.

Konsonanttivaihtelut:
k ~ Ø: laki – lua-tt ~ v: lupa – luva-t
k ~ v: joki – jove-tt ~ j: paita – paija-t
k ~ j: poika – poja-tp ~ v: leipä – leivä-t
t ~ Ø: pata – puat 
 
rt ~ rr: virta – virra-tlk ~ l: polku – polu-t
lt ~ ll: ilta – illa-trk ~ r: kurki – kure-t
nt ~ nn: kanto – kanno-ttk ~ t: matka – mata-t
mp ~ mm: lampi – lammi-tht ~ h: puhaš – puhtaha-t
št ~ šš: mušta – mušša-thk ~ h: uhka – uha-t
 sk ~ s: laiska – laisa-t


TEHTÄVÄ 19. Luaji mallin mukah.

Malli: pirtti – pirtit, poika – pojat

a) čuppu, verkko, vačča, tikka, takki, tyttö, lamppu, huttu, laučča.
b) šuku, šota, huapa, šika, ruoka, kipu, pouta, aika, aita, mato, noki.
č) parta, lintu, pelto, lämmin, košto, kerta, kinnaš, ualto, ranta.
d) jälki, pitkä, laiska, jalka, märkä, nälkä, härkä, matka.

Muissa!

pieni – piene-t kallis – kallehe-t
šuuri – šuure-t kaunis – kaunehe-t
nuori – nuore-t kuurnis – kuurnehe-t
huuli – huule-t mi – miehe-t
viis – viisaha-t likani – likase-t
älykäš – älykkähä-t vihani – vihase-t
voimak – voimakkaha-t šinini – šinise-t
tolkuk – tolkukkaha-t rašvani – rašvase-t


TEHTÄVÄ 20. Luaji mallin mukah.

Malli: Tämä pirtti on vanha. – Nämä pirtit ollah vanhat.
Tuo mekko on halpa. – Nuo mekot ollah halvat.
Še lintu on pikkaraini. – Ne linnut ollah pikkaraiset.
Paita on mušta. – Paijat ollah muššat.


Tämä poika on pieni ...............................................................
Tämä leipä on makie ..............................................................
Tämä košto on villani ..............................................................
Tuo tyttö on miellyttävä ...........................................................
Tuo paita on halpa ..................................................................
Še kino on mukava .................................................................
Še mekko on kallis..................................................................
Tämä naini on kaunis .............................................................
Še kirja on pakšu ....................................................................
Še aita on korkie .....................................................................
Še näštyykki on märkä ...........................................................
Tuo tie on levie .......................................................................
Tuo vičča on hienoni ...............................................................
Tuo hameh on šinini ...............................................................
Še kipu on kauhie ...................................................................
Še šinčči on pimie...................................................................
Tämä lapši on poikkoi .............................................................
Tuo maito on rašvani ..............................................................
Tämä opaštuja on hil’l’ani .......................................................
Tämä kinnaš on pruuni ...........................................................
Järvi on šyvä...........................................................................
Parta on turpie ........................................................................
Paltto on lämmin .....................................................................
Takki on pitkä ..........................................................................
Kišša on laiska........................................................................
Käsi on likani ..........................................................................
Hukka on vihani ......................................................................
Mieš on rohkie ........................................................................
Tuatto on hyvä ........................................................................
Muamo on kaunis ...................................................................
Ämmö on vanha .....................................................................
Veikko on nuori .......................................................................
Šuku on šuuri..........................................................................
Ukko on viisaš ........................................................................
Čikko on älykäš ......................................................................
Tapa on paha ..........................................................................
Meijän talo on kivini ................................................................
Teijän kišša on hyväččäini ......................................................
Heijän opaštaja on vakava .....................................................

TEHTÄVÄ 21. Kekši lisyä virkkehie.

Malli: Košto on kukikaš. – Koššot ollah kukikkahat.
 Tämä poika on pikkaraini. – Nämä pojat ollah pikkaraiset.


TEHTÄVÄ 22. Täyvennä.

pp vain p?
Lam...ut ollah täššä kau...ašša. Kau...a on kallis.

tt vain t?
Ty...öllä on villani pal...o piällä. Pal...ošša ollah šuuret napit.

k vain v?
Tämä jo...i on matala. Nuo jo...et ollah šyvät.

t vain j?
Ai...alla on kukko. Ai...a on korkie.

nt vain nn?
Tällä li...ulla on valkie rinta. Pienet li...ut issutah katolla. Šuuri li...u on puušša.

št vain šš?
Ko...to on siiččani. Ämmön ko...ot ollah lippahašša.

lk vain l?
Neiččyöllä on pität ja....at. Hänellä on stupnit ja...ašša. Miun veikolla on šuuri ja...a.