ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on enzimäinargi, 18. talvikuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 6

PAIKANŠIJAT

– Terveh! Mistä vellen matkuat?
– No terveh šiulai! Ka kiriköštä. Sluušpašša olin.

KIELITIETO
Inessiivi
pirtissä
koissa
kylyššä
Elatiivi
pirtistä
koista
kylyštä
Illatiivi
pirttih
kotih
kylyh
Adessiivi
pihalla
stolalla
niityllä
Ablatiivi
pihalta
stolalta
niityltä
Allatiivi
pihalla
stolalla
niityllä

Huomua!
Konsonanttivaihtelut:
koti – koissa – koista – kotih; niitty – niityllä – niityltä.
Minne šie mänet? Missä šie olet? Mistä šie tulet?
Mie mänen kauppah. Mie olen kaupašša. Mie tulen kaupašta.
 
Minne hiän mänöy? Missä hiän on? Mistä hiän tulou?
Hiän mänöy pihalla. Hiän on pihalla. Hiän tulou pihalta.


TEHTÄVÄ 1. Luaji mallin mukah.

Malli: Pirtti. Mänen pirttih. Olen pirtissä. Tulen pirtistä.
 Ašema. Mänen ašemalla. Olen ašemalla. Tulen ašemalta.

Piha Meččä Pankki Koulu
Pošti Kirjašto Kyly Ukkol’a
Tori Makuuhuoneh


TEHTÄVÄ 2. Šano mallin mukah.

kotitori → pankki ↓pošti
kyly Malli:
Mie olen koissa.
– Mie mänen
koista torilla.
↓liäkäri
↑uimahalli Mie olen kylyššä. – Mie mänen
kylyštä kotih.
↓yliopisto
↑ašema ←kirikkö ←kirjašto ←kauppa


TEHTÄVÄ 3. Valiče oikie muoto.

1. Anni mänöy kylyššä kylyštä kylyh
2. Hyö eletäh kyläššä kyläštä kyläh
3. Mie olen koissa koista kotih
4. Ämmö mänöy Kemissä Kemistä Kemih
5. Myö tulemma järvellä järveltä
6. Šie olet pihalla pihalta
7. Mie tulen kiriköššä kiriköštä kirikköh
8. Veikko eläy Venäjällä Venäjältä
9. Hyö männäh Šuomešša Šuomešta Šuomeh
10. Hiän on mečäššä mečäštä meččäh

VERBIN PREESENS
 
KIELITIETO
 
Preesensin myöntö
 
yksikkö monikko Lukie
1. p. -n -mma / -mmä mie luve-n myö luve-mma
2. p. -t -tta / -ttä šie luve-t työ luve-tta
3. p. -u / -y -h hiän luko-u hyö luveta-h


Preesensin kielto
 
yksikkö monikko
1. p. en + heikko vokalivartalo emmä + heikko vokalivartalo
2. p. et + heikko vokalivartalo että + heikko vokalivartalo
3. p. ei + heikko vokalivartalo ei + ! erikoini muoto!


mie en luve myö emmä luve
šie et luve työ että luve
hiän ei luve hyö ei luveta

Tun-
nukšet
Tyyp-
pi
Infinitiivi-
muoto
Mie-
muoto
Hiän-
muoto
Hyö-
muoto
-a, -ä I opaštu-a
keitty-ä
opašša-n
keitä-n
opašta-u
keittä-y
opaššeta-h
keitetä-h
-o, -ö I opaštu-o
kučču-o
pešeyty-ö
ušku-o
opaššu-n
kuču-n
pešeyvy-n
ušo-n
opaštu-u
kučču-u
pešeyty-y
uško-u
opaššuta-h
kučuta-h
pešeyvytä-h
ušota-h
-e I itki-e
leikki-e
ite-n
leiki-n
itkö-y
leikki-y
itetä-h
leikitä-h
!-ja, -jä! II ikävöi-jä
haravoi-ja
ikävöiče-n
haravoiče-n
ikävöiččö-y
haravoiččo-u
ikävöijä-h
haravoija-h
-ja, -jä II viijä
voija
vie-n
voi-n
vie-y
voi-pi
viijä-h
voija-h
-va, -vä II juuv-va
šyyv-vä
juo-n
šyö-n
juo-u
šyö-y
juuvva-h
šyyvvä-h
-ha, -hä II šua-ha
jiä-hä
šua-n
jiä-n
šua-u
jiä-y
šuaha-h
jiähä-h
-na, -nä III pan-na
män-nä
pane-n
mäne-n
pano-u
mänö-y
panna-h
männä-h
-la, -lä III tul-la
kävel-lä
tule-n
kävele-n
tulo-u
kävelö-y
tulla-h
kävellä-h
-ra, -rä III pur-ra
vier-rä
pure-n
viere-n
puro-u
vierö-y
purra-h
vierrä-h
-sa, -sä III nouš-ša
peš-šä
nouše-n
peše-n
noušo-u
pešö-y
noušša-h
peššä-h
-ta, -tä IV kerä-tä
šiivo-ta
ruve-ta
keryä-n
šiivuo-n
rupie-n
keryä-y
šiivuo-u
rupie-u
kerätä-h
šiivota-h
ruveta-h
-ta, -tä V häiri-tä
tarvi-ta
häiriče-n
tarviče-n
häiriččö-y
tarviččo-u
häiritä-h
tarvita-h

Huomua!
Vokalivaihtelut
e ~ o; e ~ ö:
mie iten hiän itköy
mie kulen hiän kulkou
mie ikävöičen hiän ikävöiččöy
mie mänen hiän mänöy
mie tulen hiän tulou
mie tarvičen hiän tarviččou
 
a ~ e; ä ~ e:
mie laulan hyö lauletah
mie keitän hyö keitetäh
mie muissan hyö muissetah

Muissa!
II verbityyppi
Käyvä Voija
hiän käypi / käyt hiän voipi / voit
 
Juuvva Šyyvvä
hiän juou / juopi hiän šyöy / šyöpi
 
Mitä šie ruat? Mitä hiän ruatau?
Mie luven kirjua. Hiän kapaloiččou lašta.


TEHTÄVÄ 4. Kačo kuvie ta šano, mitä hyö ruatah? Luaji verbilöistä esimerkkivirkkehie eri personissa.





TEHTÄVÄ 5. Vaštua kyšymykših.

1. Missä šie elät?
2. Missä šie opaššut?
3. Missä šie ruat?
4. Missä huonehešša šie šyöt ta juot?
5. Missä huonehešša šie makuat?
6. Missä šie pešeyvyt?
7. Missä šie kačot televiisorie?
8. Konša šie olet töissä?
9. Konša šie käyt kaupašša?
10. Konša šie käyt kylyššä?
11. Konša šie šiivuot?
12. Konša viet lapšet šeimih?
13. Konša käyt lapšet šeimistä?
14. Mitä ruat huomenekšella?
15. Mitä ruat illalla?

TEHTÄVÄ 6. Mitä šie ruat rikeneh, toičči, et nikonša. Merkiče rassilla.

 RIKENEH TOIČČI EI NIKONŠA
1. Mie havaččеuvun aikaseh.   
2. Mie juon čäijyö maijon kera.   
3. Mie leikin koiran kera.   
4. Mie kylven järvie.   
5. Mie kävelen mečäššä.   
6. Mie käyn kylyššä.   
7. Mie pešen ašteita.   
8. Mie pläššin.   
9. Mie kačon televiisorie.   
10. Mie peluan potkupalluo.   
11. Mie tikutan.   
12. Mie tupakoičen.   

KELLONAIKA

Mitä kello on? Äijänkö kello on? Kuin äijän kello on?
Kello on kolme (15.00).
Kello on puoli kolme (14.30).
Kello on viittätoista vailla kolme (14.45).
Kello on viisitoista minuuttie kolmatta. = Kello on viisitoista yli kakši (14.15).

  vailla   monettako?
yksi yhtä enšimmäini enšimmäistä
kakši kahta toini toista
kolme kolmie kolmaš kolmatta
nellä nellyä nelläš nellättä
viisi viittä viiješ viijettä
kuuši kuutta kuuvveš kuuvvetta
šeiččemen šeičentä šeiččemeš šeiččemettä
kahekšan kahekšua kahekšaš kahekšatta
yhekšän yhekšyä yhekšäš yhekšättä
kymmenen kymmentä kymmeneš kymmenettä
yksitoista yhtätoista yheštoista yhettätoista
kakšitoista kahtatoista kaheštoista kahettatoista


TEHTÄVÄ 7. Äijänkö kello on?

7.15, 7.30, 7.45, 8.00.
13.20, 13.30, 13.50, 14.00.
21.00, 21.05, 21.25, 21.55.

Huomua!
Kello on 12.00. = On keškipäivä. = Kello on kakšitoista päivyä.
Kello on 24.00. = On keškiyö. = Kello on kakšitoista yötä.
03.00 = Kello on kolme yötä.
06.00 = Kello on kuuši huomenešta.
16.00 = Kello on nellä iltapäivyä.

TEHTÄVÄ 8. Luve virkkehet. Merkiče kellonajat numeroin.

Malli: Kello on nellä iltapäivyä. – klo 16.

Kello on kuuši huomenešta.
Kello on kolme päivyä.
Kello on kakši yötä.
Kello on šeiččemen iltua.

KONŠA TA MONELTAKO?

Konša kuršši alkau?
Kuršši alkau enšiarkena.

Moneltako kuršši alkau?
= Mih aikah kuršši alkau?

Kuršši alkau yhekšältä (= klo 9)
huomenekšella.

Konša näkeyvymmä?
Huomena kahekšalta
(= klo 20.00) illalla.

Moneltako?
yheltä
kahelta
kolmelta
nellältä
viijeltä
kuuvvelta
šeiččemeltä
kahekšalta
yhekšältä
kymmeneltä
yheltätoista
kaheltatoista

TEHTÄVÄ 9. Luve teksti.

Vasselein päivä

Huomenekšella Vasselei havaččeutuu šeiččemeltä. Hiän noušou heti šänkyštä, šentäh kun hänellä on kiireh töih. Vasselei pesöy hampahat ta käypi šuihkušša. Šiitä hiän šuoriutuu ta šukiu piätäh. Hänellä on harmua villapaita piällä ta muššat pukšut jalašša. Keittijöššä Vasselei laittau huomenešruokua. Kello 7.45 hiän šyöy kakrahuttuo ta juou kahvie maijon kera. Vasselei lähtöy koista kello 8.00. Hiän mänöy ruatoh omalla autolla. Työpäivä alkau kello 8.30. Vasselei ruatau autokorjuamošša. Työpäivän aikana hiän äijän pakajau asiekkahien kera, ket tuuvvah omat autot ta mouttoripyörät korjuamoh. Päivällisen aikana Vasselei mänöy ruokalah. Šielä hiän šyöy kalakeittuo ta potakkahuttuo lihan kera. Iltapäivällä Vasselei šoittau muamolla. Muamo kuččuu pojan tulomah kostih pyhänäpiänä. Illalla kello 17.00 Vasselei mänöy töistä kotih. Kotimatalla hiän käypi ruokakaupašša. Vasselei oštau leipyä, maituo, juuštuo ta makkarua. Konša hiän tulou kotih, hänellä on nälkä. Vasselei juou čäijyö ta šyöy voileipyä. Illan aikana hiän lukou lehtie, kaččou televiisorie ta istuu internetissä. Vasselei lukou šähköpoštin ta kuuntelou musiikkie. Hiän šuau kirjasen šuomelaiselta kaveriltah. Kaveri kuččuu hänet käymäh Šuomeh. Vasselei vaštuau, jotta hiän voipi tulla kyläh kešälomalla. Kello 23.00 Vasselei mänöy makuuhuoneheh ta rupieu muate.


Huomua!
Min kera?
Juon čäijyö maijon kera.
Šyön keittuo leivän kera.

Kenen kera?
Pakajan muamon kera.
Lähen kinoh kaverin kera.

Kulkuvälinehet = Kyyvvit

Millä myö matkuamma? Millä myö kulemma?
1. autolla
2. buššilla
3. junalla
4. laivalla
5. lentokonehella
6. metrolla
7. trolliautolla
8. venehellä
9. polkupyörällä
10. mouttoripyörällä

Millä šie mänet ruatoh?
– Mie mänen töih omalla autolla.
Millä šie piäšet Moskovah?
– Mie piäšen Moskovah junalla.
Millä šie tulet meilä gostih?
– Mie tulen aštumalla / kävelömällä.

TEHTÄVÄ 10. Vaštua kyšymykših tekstin mukah.

1. Mih aikah Vasselei havaččeutuu?
2. Mintäh hiän heti noušou?
3. Mitä Vasselei ruatau huomenekšella?
4. Mitä Vasselei šyöy huomenekšella?
5. Min kera hiän juou kahvie?
6. Missä hiän ruatau?
7. Moneltako hänen työpäivä alkau?
8. Millä poika mänöy ruatoh?
9. Šyöykö Vasselei päivällistä koissa?
10. Mitä hiän šyöy päivällisekši?
11. Kellä Vasselei šoittau iltapäivällä?
12. Minä netälinpäivänä Vasselei lähtöy gostih?
13. Mih aikah hiän piäšöy töistä pois?
14. Missä poika käypi kotimatalla?
15. Mitä Vasselei oštau ruokakaupašta?
16. Mitä Vasselei ruatau illalla?
17. Keltä hiän šuau kučun Šuomeh?
18. Konša Vasselei voipi lähtie Šuomeh?
19. Mih aikah poika rupieu muate?

TEHTÄVÄ 11. Kirjuta kertomuš omašta opaššuš- tahi työpäiväštä.



TEHTÄVÄ 12. Täyvennä čč tahi č.

Mikko ta Jouki matatah Ruo...ih. Nuori pariskunta ei ole ollun Ruo...issa konšana. Hyö ollah matalla viisi päivyä. Nuoret istuuvvutah junah Petroskoissa. Huomenekšella hyö tullah Piiterih. Juna Piiteristä Helsinkih lähtöy illalla. Mikko ta Jouki piätetäh lähtie Petergofin dvor...ah. Hyö piäššäh šinne taksilla. Opaš ku...uu heitä käymäh kiertomatalla. Mikko ta Jouki ka...o tah ta ihmetelläh, kuin kaunehet ta mahtavat ...uarin dvor...at ta pihat ollah. Päivä mänöy ruttoh niitä ka...ellešša. Illalla hyö kiirehetäh junah. Junašša hyö koko illan paissah hyvä...äisen naisen kera. Toisena piänä hyö tullah Šuomen piäkaupunkih, Helsinkih. Helsinkistä hyö matatah laivalla Tukholmah. Uuši laiva on šuuri ta kaunis. Kello šei...emen pariskunta lähtöy ravintolah. Nuoret šyyvväh va...at täyvekši ta nakretah äijän. Lavalla laulau ruo...ilaini laulaja. On mukava kuulla ruo...in kieltä. Mikko ta Jouki tanššitah pari tanguo ravintolašša. Huomenekšella hyö ollah jo Ruo...issa. Tiälä še vašta on mitä ka...uo ta kokie!



TEHTÄVÄ 13. Kačo kuavua ta kirjuta, mimmoseh matkah tahot lähtie.