ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on kolmaspäivy, 18. ligakuudu 2017


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 7

PARTITIIVI


– Onko šiula jo oma pereh?
– Ei, miula ei ole vielä omua perehtä.

KIELITIETO
POSITIIVI NOMINATIIVI NEGATIIVI PARTITIIVI
Miula on auto. Miula ei ole autuo.
Šiula on auto. Šiula ei ole autuo.
Hänellä on auto. Hänellä ei ole autuo.
Meilä on auto. Meilä ei ole autuo.
Teilä on auto. Teilä ei ole autuo.
Heilä on auto. Heilä ei ole autuo.

Onko šiula auto? Eikö šiula ole autuo?
Kyllä, miula on auto. Ei, miula ei ole autuo.
 
Onko hänellä koira? Eikö hänellä ole koirua?
Kyllä, hänellä on koira. Ei, hänellä ei ole koirua.
 
Kellä on koira?
Hänellä on koira.
 
Huomua!
Mie olen heponi. Miula on heponi.
Poika istuu tuaton Heponi on tallissa.
šeläššä ta šanou: Mie šuvin heposen harjua.

”Šie olet miun heponi!”.
”Koppatiko-koppatiko,
koppa-koppa, Koppatiko!”

Miula on koira. Miula on kakši koirua.
Šiula on kišša. Šiula on kolme kiššua.
Annilla on yksi lapši. Meilä on nellä lašta.
Mikolla on yksi poika. Väinöllä on kakši poikua.
Kamarissa on yksi šänky. Kamarissa on monta šänkyö.


PARTITIIVI
-a, -ä
kirja
paita
kynä
kenkä
a ~ u

ä ~ y
kirju-
paitu-
kyny-
kenky-
kirjua
paitua
kynyä
kenkyä

-o, -ö
čikko
pöllö
čičiliušku
kyly
o ~ u
ö ~ y

čikku-
pölly-
čikkuo
pöllyö
čičiliuškuo
kylyö

-e
pirtti
lasi
järvi
poški
pirttie
lasie
järvie
poškie

-ta, -tä
mua
kipie
šuo
puu

kieli
šuuri
pieni





kiel-
šuur-
pien-
muata
kipietä
šuota
puuta

kieltä
šuurta
pientä

käsi
vesi

huoneh
tolkutoin
viisaš
mieš

šinini
keroni
hil’l’ani
karjalaini

liäke vuate
kät-
vet-






šinis-
kerois-
hil’l’ais-
karjalais-

liäket-
vuatet-
kättä
vettä

huonehta
tolkutointa
viisašta
mieštä

šinistä
keroista
hil’l’aista
karjalaista

liäkettä
vuatetta

Personapronominit Demonstratiivipronominit
nominatiivi partitiivi nominatiivi partitiivi
mie
šie
hiän
myö
työ
hyö
milma
šilma
häntä
meitä
teitä
heitä
tämä
tuo
še
nämä
nuo
ne
tätä
tuota
šitä
näitä
noita
niitä


TEHTÄVÄ 1. Vaštua kyšymykših.

a) Onko šiula oma auto?
Onko šiula veneh?
Onko šiula polkupyörä?
Onko šiula pešukoneh?
Onko šiula ajokortti / pankkikortti / pašši?
Onko šiula kyly?

b) Kuin monta lašta šiula on?
Kuin monta veikkuo ta čikkuo šiula on?
Montako kuukautta vuuvvešša on?
Montako päivyä netälissä on?
Kuin monta minuuttie tunnissa on?
Kuin monta varvašta jalašša on?
Kuin monta šormie kahešša kiäššä on?

TEHTÄVÄ 2. Täyvennä, käytä partitiivie. Luve iäneh.

1 kala 2 ..................... 1 kyšymyš 8 ......................
1 joki 4 ..................... 1 piä 21 ....................
1 päivä 6 ..................... 1 čikko 3 ......................
1 kivi 10 ................... 1 kontie 9 ......................
1 tyttö 15 ................... 1 avuan monta ..............
1 pereh 7 ..................... 1 puu 3 ......................
1 kämppä 33 ................... 1 keppi 6 ......................
1 hete monta ............. 1 šäynyä 12 ....................

yksi kaunis naini monta .....................................................
yksi vaikie kieli monta .....................................................
yksi pieni käsi monta .....................................................
yksi kallis mekko monta .....................................................
yksi keltani paita monta .....................................................
yksi harmua takki monta .....................................................
yksi šuuri talo monta .....................................................
yksi poikkoi lapši monta .....................................................
yksi lyhyt hameh monta .....................................................
yksi mukava ihmini monta .....................................................
yksi lämmin yö monta .....................................................


TEHTÄVÄ 3. Kerro, mitä šiula on laukušša. Kerro šamoin, mitä šiula ei ole laukušša.

Malli: Miula on šuka laukušša. Miula ei ole šukua laukušša.

šuka ajokortti näštyykki peili
kukkaro pankkikortti huuliväri ripšiväri
päiväkirja käsivoije kynä avuan
pašši buššin aikataulu vihko kassakuitti
manklaušpušši mopikka mp3-šoitin muistitikku

Huomua!
Miun lapšeni on šeimissä. = Lapšeni on šeimissä.
Šiun tuattoš on mukava mieš. = Tuattoš on mukava mieš.
Hänen čikkoh eläy Moskovašša.
Meijän talo on järven rannalla.
Teijän koira haukkuu lujah.
Heijän muamoh on töissä.

miun tuattoni meijän (miän) tuatto
šiun tuattoš teijän (tiän) tuatto
hänen tuattoh heijän (hiän) tuattoh

Onko tuattoš koissa? = Onko šiun tuatto koissa?
Čikkoni on töissä poštissa. = Miun čikko on töissä poštissa.


TEHTÄVÄ 4. Luaji mallin mukah.

a) Malli: Tämä on (miun) laukkuni. Miula on laukku.

Tämä on šiun paita.
Tämä on meijän talo.
Tämä on Onton auto.
Tuo mieš on hänen tuattoh.
Tuo naini on Mikon muamo.
Tuo poika on šeukkuni.

b) Malli: Ainon paltto on mušta. Annilla on mušta paltto.
  Annilla ei ole muštua palttuo.

Tämän pojan auto on kallis. Miän pirtti on vanha.
Ukon veneh on vanha. Našton veikko on pieni.
Tuon tytön mekko on uuši. Miun laukku on pruuni.


TEHTÄVÄ 5. Valiče: MIULA ON tahi MIE OLEN. Täyvennä virkkehet.

................................................... Iro Lettijeva.
................................................... kaunis mekko.
................................................... kakši lašta.
................................................... oma auto.
................................................... karjalaini.
................................................... lämmin paikka.
................................................... hyväččäini kišša.
................................................... yliopiston opaštuja.
................................................... Jyškyjärveštä päin.
................................................... vihriet šilmät.
................................................... koissa šuovattana.
................................................... veneh kyläššä.

ŠYÖMISET

– Mitä šie šyöt ta juot huomenekšella?
– Huomenekšella šyön tavallisešti kakrahuttuo, toičči šyön
rahkua, toičči valkieta leipyä juušton tahi makkaran kera ta
juon kahvie tai čäijyö.

Maitoruuvvat Juomat Sriäpnät
maito kahvi leipä šanki
rahka čäijy rieška marjašanki
kerma moršši kalakukko potakkašanki
smetana vesi kalitta lettu
juušto limonadi möykky kakkara
jiätelö vuašša pisketti piirua
jogurtti viina torttu

Lihat Kalat
lampahanliha hauki kuha
šijanliha ahven lahna
mečonliha šärki šäynyä
kananliha šiika rapu
lihapyörykät mujeh katkarapu
lihapaisti lohi mähnä

Kašvikset
potakka luukko nakris
porkkana salatti kurpičča
punajuuri kaali ogurčča
česnokka tomatti

Marjat Šienet
mussikka valkiešieni
puola oravaini
hillo hiirenoravaini
karpalo voišieni
juopukka keltašieni
hepokka pilvoni
vavarno/ vahvoni
malina šampinjoni manšikka

Hetelmät Muut ruuvvat
omena kananmuna huttu
piärynä voi potakkahuttu
appelsiini šiemenvoi rokka
mandariini makaronit keitto
perssikka riissu vispipuuro
arbuusi kreču linta
banani karamelli
limoni šokolati


Huomenešruoka → murkina / päivällini → puavosna → iltani

AŠTIET


kuppi luota kattila lusikka vakka
stokana ploška riehtilä vilkka roveh
tuoppi staučča čäijypannu veičči kesseli
kannu mal’l’a kahvipannu kauha korvo
 
pullo maitoaštie härkin t’orkka lista
purkki vesiaštie pualikka purkinavuan ritilä
hinkki voiaštie šiivilä pullonavuan leikkuulauta
šankko/ šokeriaštie šiekla šäplä kanši
kanteikka


TEHTÄVÄ 6. Vaštua kyšymykših. Muissa käyttyä partitiivie.

Mitä ruokua šie oššat tänäpiänä?
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
Mitä marjua šie poimit kešällä?
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
Mitä kalua šie pyyvvät järveštä?
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
Mitä šientä šie keryät mečäššä?
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................
.......................................... .................................................


TEHTÄVÄ 7. Luve virkkehet iäneh.

Huomenekšella mie šyön huttuo ta juon appelsiinimehuo. Päivällä Mikko šyöy lihakeittuo ta paissettuo potakkua salatin kera. Iltasekši keitän riissuo ta paissan kalua. Keitettynä mujeh on oikein makie. Kattila on hellalla. Mie laitan ruokua iče. Meitä kučuttih kahvilla. Kalitat paissutah kiukuašša. Tykkyän vispipuuruo karpalošta. Muamo keittäy kiisselie puolašta. Šyötkö šie porkkanasalattie? Ahven on hyvä paissettuna. Mielelläni juon kahvie hauvotun maijon kera. Lisyän marjaveteh šokerie. Meččorokka kiehuu kattilašša. Miula himottais rahkua. Juon maituo stokanašta. Ämmö paistau lettuo riehtilällä. Mie sriäpin möykkyjä. Keryän šientä vakkah. Mie en tykkyä šienikeittuo. Mitä šie šyöt päivällisekši? Mieli luatis nyt tätä šuolakalua maissella. Ole hyvä, kua miula čäijyö. Leikkua leipyä. Ämmö juou čäijyö kaunehešta kupista. Valmissa päivällini. Miltä še maistuu? Tämähän kalakukko maistuu ihan hyvältä. Mih aikah šyöt päivällistä? Keitän hillovaren’n’ua. Kuan poimitut marjat ropehešta kesselih.



TEHTÄVÄ 8. Luaji mallin mukah.

Malli: Kala. Šuolata. – Kalua šuolatah.
 Šuolattu kala on hyvä / makie.

Potakka. Keittyä. ....................................................................
Marja. Kuivata. ....................................................................
Šienet. Suarie. ....................................................................
Nakris. Paistua. ....................................................................
Liha. Palvata. ....................................................................
Puola. Šurvuo. ....................................................................
Hauki. Käristyä. ....................................................................
Maito. Hautuo. ....................................................................

TEHTÄVÄ 9. Yhissä šanat šanaliittoh. Kirjuta šanaliitot.

Malli: hauvottu maito

paissettu   ahven
keitetyt   hauvit
hauvottu liha
suarittu šienet
kärissetyt potakka
šavuššettu maito
palvattu   kananmuna


TEHTÄVÄ 10. Luaji yhyššanat.

Malli: kala + keitto – kalakeitto; šokeri + aštie – šokeriaštie.

1. šieni liha 2. maito aštie
meččo huttu čäijy avuan
lampahan šanki vesi mal’l’a
potakka kukko voi kannu
marja keitto purkin pannu
kala rokka koiran kanteikka


TEHTÄVÄ 11. Vaštua kyšymykših.

Mitä šie šyöt ta juot huomenekšella?.......................................
Mitä šie šyöt ta juot murkinakši?..............................................
Mitä šie šyöt ta juot puavosnakši? ...........................................
Mitä šie šyöt ja juot iltasekši? ..................................................

TEHTÄVÄ 12. Luaji mallin mukah.

Malli: Šuppi. Šyyvvä. Lusikka. – Šuppie šyyvväh lusikalla.

Vesi. Kantua. Šankko. ............................................................
Leipä. Leikata. Veičči. .............................................................
Vesi. Kuatua. Kauha. ..............................................................
Taikina. Piekšyä. Härkin. ........................................................
Marja. Šurvuo. Petel. ..............................................................
Huttu. Hämmentyä. Lusikka. ..................................................
Makaronit. Šyyvvä. Vilkka. ......................................................
Porkkana. T’orkata. T’orkka. ...................................................
Taikina. Ajella. Pualikka. .........................................................

Tehtävä 13. Arvua oikein. Valiče viivan alta oikie vaštauš.

Yhkäy, ähkäy, kiukualla noušou.
Mi on kaikista kallehin?
Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekše.
Veješšä šyntyy, vettä varajau.
Kiätöin, jalatoin kiukualla noušou.
Lyhyt akka lylleröini, piä tašani talleroini, koko kanšan šyöttelöy.
Valkie on kun lumi – ei ole lumi, kiiltäy kun nappi – ei ole nappi, pyörie kun pallo – ei ole pallo.
Mipä on meri pirtissä?

 
Vesselät eläjät, lasini koti.
Kananmuna, taikina, leipä, jauhošäkki, šuola, viina pullošša, kakkarat riehtilällä.

TEHTÄVÄ 14. Kekši šamantapaset virkkehet.

Malli: Mielelläni juon čäijyö.

Mielelläni juon kahvie (čäijy, maito, vesi, marjavesi).
Mieli luatis maissella tätä piiruata (möykky, kalakukko, kalitta).
Tämä ruoka (šienikeitto, šuolakala, vispipuuro) maistuu hyvältä.

TEHTÄVÄ 15. Mi šana ei kuulu joukkoh. Allaviivua še.

1. hauki 2. hillo 3. valkielakka
šäynyä karpalo šieni
šärki russakka vahvoni
mujeh juopukka pilvoni
ahven mussikka oravaini
kevätti hepokka keltašieni
 
4. porkkana 5. käristyä 
punajuuri paistua
nakris hautuo
kašvis šyyvvä
tomatti suarie
potakka keittyä
 
6. makie 7. juušto
muikie maito
tuima kerma
šuolani rahka
pieni voi
väkövä kuore
lievä hapanmaito
rašvani viilimaito
pahanmakuni leipä
karkie smetana


TEHTÄVÄ 16. Mitä merkitäh nämä šananpiät?

Kenen jalka kapšau, šen šuu n’apšau.
Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta.
Čäijy ruatuas’s’a auttau.
Nälkä ruuvvan šuoluau.

TEHTÄVÄ 17. Luve iäneh.

Malli: Äijänkö yksi valkie leipä makšau? (22, 50)
Še makšau kakšikymmentä kakši rupl’ua
viisikymmentä kopeikkua.

Äijänkö kilo šokerie makšau? (28, 30)
Äijänkö yksi tokka čäijyö makšau? (37)
Äijänkö ogurččapurkki makšau? (58)
Äijänkö pullo ruškieta viinua makšau? (160)
Äijänkö litra maituo makšau? (25, 40)
Äijänkö šata grammua voita makšau? (44, 70)
Äijänkö purkki jogurttie makšau? (12, 90)
Äijänkö lohi makšau? (210)

TEHTÄVÄ 18. Luve dialogit. Kekši šamantapaset.

Ruokastolašša

– Ruoka on valmis! Ruvekka šyömäh!
– Antti, potakka on kuuma. Ole varovaini.
– Mamma, anna miula leipyä ta voita. Mie en täytä.
– Ota, poikaseni, ole hyvä.
– Juotko vettä vain maituo?
– Vettä, passipo. Miehän en juo maituo.
– Šuanko mie vielä vähän tätä kananlihua?
– Ka šuat tietyšti, ole hyvä. Tahotko keččuppie?
– En passipo. En mie šitä tykkyä.
– Hyvyä ruokahaluo!
– Hyvyä ruokahaluo!

Ruokakaupašša

– Terveh!
– Terveh! Mitä oššatta?
– Kakši litrua maituo ta yksi mušta leipä.
– Pitäykö mitä lisyä?
– Ei, passipo.
– Yhteh lašettuna on 55 rupl’ua 70 kopeikkua.
– Täššä, olkua hyvä.
– Passipo ta 30 kopeikkua takasin.
– Hyväšti!
– Hyväšti!

Kahvilašša

– Päivyä!
– Päivyä!
– Taričenko mitänih šyötävyä?
– No, mieli luatis paissettuo kalua potakkahutun kera.
Ta alkuruuvvakši kašvissalattie. Mitä juotavua teilä on?
– Vettä, marjavettä ta mehuo.
– Marjavettä, passipo.
– ...
– Otattako vielä mitänih?
– Kuppi čäijyö ta yksi marjašanki, passipo.
– Vihrie vain tavallini čäijy?
– Tavallini, passipo.
– Maistuko ruoka?
– Passipuo äijän, oikein makie oli. Šuanko lašun?
– Vuottakkua vähäni (tulou lašun kera). 280 rupl’ua, olkua hyvä.
– Voinko makšua pankkikortilla?
– Ei, vain käsirahalla.
– Täššä, passipo.
– Passipo Teilä ta tulkua toičči!

TEHTÄVÄ 19. Eči RUOKA- ta AŠTIEšanat.

M N A K R I S K H L V Č V O I Š
U J R O L U O T A L F Ä E S L Ö
S I K R K N M R A H K A M E H U
S M P V K L Š I E N I G E D Č A
I Č A O M A A H P Ä A K Č K L J
K A L A K U K K O Ö V S Č A E U
K N V U Š S A Š T I E S O N I U
A L A T D Č Ö N A L S P R A P Š
N L T M Š F Ö M K S I U O N Ä T
D Ö T A U M Ö Y K K Y A K M A O
E Ä U I O Š E L A A D L K U E Ö
Č K K T L A O L H U K I A N Ö M
Ä A L O A N U Y U H U K Ä A J F
I H I N K K I R T A P K H L R E
J V H D Ä K N T T P P A L F K E
Y I A Ö Ä O Ä L U H I L L O L T

............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................
............................................... ...............................................