LUKU 2

VERBIN PERSONAPIÄTTEHET

– Terveh! Mie olen Muarie. Ken šie olet?
– Mie olen Voitto.

KIELITIETO

Personapronominit

MIE	MYÖ
ŠIE	TYÖ
HIÄN	HYÖ

Personapiättehet

paissa
-N	mie	pakajan	-MMA/-MMÄ	myö	pakajamma
-T	šie	pakajat	-TTA/-TTÄ	työ	pakajatta
-U/-Y	hiän	pakajau	-H	hyö	paissah

elyä				ruatua
mie	elän	myö	elämmä	mie	ruan	myö	ruamma
šie	elät	työ	elättä	šie	ruat	työ	ruatta
hiän	eläy	hyö	eletäh	hiän	ruatau	hyö	ruatah
šanuo				kyšyö
mie	šanon	myö	šanomma	mie	kyšyn	myö	kyšymmä
šie	šanot	työ	šanotta	šie	kyšyt	työ	kyšyttä
hiän	šanou	hyö	šanotah	hiän	kyšyy	hyö	kyšytäh

TEHTÄVÄ 1. Luve virkkehet. Huomua verbit.

Mie pakajan karjalakši hyvin.
Missä Muarie eläy?
Hiän eläy Jyškyjärveššä.
Väinö šanou: ”Mie elän Petroskoissa”.
Missä työ elättä?
Myö elämmä Karjalašša.
Hyö kyšytäh: ”Mitä šie ruat?”.
Hyö paissah šuomekši melko hyvin.
Mie šanon karjalakši: ”Terveh šiula!”.
Aino pakajau venäjäkši vain vähän.

VOKALIŠOINTU

Vartalo	Piäteh	Esimerkki
a, o, u (+ i, e)	+ -u, -mma, -tta	šano-u, šano-mma, šano-tta
ä, ö, y (+i, e)	+ -y, mmä, -ttä	elä-y, elä-mmä, elä-ttä
i, e	+ -y, mmä, ttä	leikki-y, leiki-mmä, leiki-ttä

Muissa!
Olla-verbin taivutuš

	olen		olemma
	olet		oletta
hiän	on	hyö	ollah

Mie olen Pekka.
Šie olet Muarie.
Hiän on opaštuja.
Myö olemma Karjalašša.
Työ oletta Venäjällä.
Hyö ollah opaštujat.

TEHTÄVÄ 2. Luve dialogit. Huomua olla-verbi.

– Terveh! Mie olen Muarie. Olen karjalaini. Ken šie olet?
– Mie olen Voitto. Olen šuomelaini.

– Ken hiän on?
– Hiän on Aino. Hiän on opaštuja.
– Mistä päin Aino on?
– Hiän on Kalevalašta.

TEHTÄVÄ 3. Valiče pronomini ta kirjuta.

mie

šie

hiän

myö

työ

hyö

................................................... oletta
................................................... on
................................................... olet
................................................... ollah
................................................... olen
................................................... olemma

TERVEHYKŠET. KUULUMISET.

– Terveh! Milma kučutah Anni. Kuin šilma kučutah?
– Terveh šiula, Anni! Mie olen Jušši. On mukava tuttavuštuo.
– Passipo, šamoin.

Terveh!
Hyvyä huomenta / huomenta!
Hyvyä päivyä / päivyä!
Hyvyä iltua / iltua!
Hyvyä yötä!

On huomeneš. Mie šanon: ”Hyvyä huomenta!”
On päivä. Šie šanot: ”Hyvyä päivyä!”
On ilta. Hiän šanou: ”Hyvyä iltua!”
On yö. Myö šanomma: ”Hyvyä yötä!”

– Hyvyä päivyä, Anni! Mitä kuuluu?
– Terveh, Jušši! Kaikki on hyvin. Kuinpa šie elät?
– Ihan hyvin, passipo.

Mitä kuuluu?
Kaikki on hyvin. / Hyvyä vain, passipo.
Ei kummempua. / Mitäš täššä.
Ei nimitä hyvyä. / Ei kovuan hyvyä. Olen vaipun.

Kuin / mitein šie elät?
Hyvin, passipo. / Kaikki on hyvin.
Hil’l’akkaiseh. / Kaikki on entiselläh.
Ei kovuan hyvin. / Ei kehuttavua. Kipienä olen.

– Terveh, Anni! Mitä kuuluu?
– No terveh, Jušši! Hyvyä vain. A šiula?
– Ei šen kummempua.

Hyväšti!

Jiä tervehekši!	Mäne tervehenä!
Jiäkyä tervehekši	! Mänkyä tervehenä!

TEHTÄVÄ 4. Kirjuta oikiet tеrvehykšet.

Klo 8.00 ...........................................................................
Klo 14.00 ...........................................................................
Klo 20.00 ...........................................................................

TEHTÄVÄ 5. Kirjuta šopivat verbit.

1.	Mie ...................................	Muarie Kallijeva.
	Mie ...................................	20-vuotini.
	Mie ...................................	Jyškyjärveštä päin.
	Nyt mie ............................	Petroskoissa.
	Mie ................................. :	”Terveh teilä!”.
2.	Hiän .................................	Pekka Pekšujev.
	Hiän .................................	Koštamukšešša.
	Pekka ...............................	karjalakši ta venäjäkši.
	Pekka ...............................	karjalaini.

TEHTÄVÄ 6. Vaštua kyšymykših.

Kuin šilma kučutah? .................................................
Kuin vanha olet? .................................................
Mitä kieltä šie pakajat? .................................................
Mistä päin šie olet? .................................................
Missä šie elät nyt? .................................................
Mitä šiula kuuluu? .................................................

MIMMONI?

pieni < > šuuri
kaunis < > ruma
vanha < > nuori
ruataja < > laiska
hyvä < > paha
iloni < > ikävä
poikkoi < > hil’l’ani
rohkie < > varačču

Mimmoni šie olet? – Mie olen nuori ta iloni naini.
Mimmoni hiän on? – Hiän on hyvä ta ruataja mieš.



TEHTÄVÄ 7. Kačo kuvua ta kekši pieni kertomuš täštä mieheštä. Taulukon henkilötiijot autetah šilma.

Etunimi Pekka Šukunimi Pekšujev Muamonkieli Karjala Muut kielet venäjä ta šuomi Šyntymäpaikka Kalevala Šyntymäaika 12.4.1963 Elinpaikka Petroskoi Ken hiän on? Kuin vanha hiän on? Mistä päin hiän on? Missä hiän eläy nyt? Mitä kieltä hiän pakajau? Mimmoni hiän on?

MI TÄMÄ ON? Mi tämä on? Še on kirja. Mi tämä on? Še on kynä. Mi tämä on? Še on vihko. Mi tämä on? Še on laukku.

KEN HIÄN ON? Ken hiän on? Hiän on naini. Hiän on muamo. Mimmoni muamo on? Hiän on nuori ta kaunis. Ken hiän on? Hiän on mieš. Hiän on tuatto. Mimmoni tuatto on? Hiän on rohkie ta poikkoi. Ken hiän on? Hiän on lapši. Hiän on pieni tyttö. Hiän on Našto. Mimmoni Našto on?

MIN VÄRINI?
Mušta	Valkie	Vihrie	Šinini
Ruškie	Keltani	Harmua	Pruuni

Min värini kirja on? – Še on harmua.
Min värini kynä on? …………………….…………..……
Min värini vihko on? …………………………………..…
Min värini laukku on? ……………………………………