LUKU 4

PEREH

Lešosen pereh ta koti Täššä kuvašša on Lešosen pereh. Anni Lešoni on 35-vuotini nuori naini. Hiän on miehellä. Hänen mieš on Šanteri Lešoni. Šanterilla on 37 vuotta. Anni ta Šanteri jo 10 vuotta ollah yheššä. Pereheššä on kolme lašta: kakši poikua ta tyttö. Tyttö Mari on nuorin lapšista. Mari on pikkaraini, hänellä on 6 kuukautta. Vanhempi poika Viljo on 9 vuuvven vanha. Hiän käypi kouluo. Nuorempi poika Kirilä on 3-vuotini, hiän on vielä šeimissä. Mari on Kirilän ta Viljon čikko. Kirilä ta Viljo ollah Marin veikot. Heijän mamma Anni on nyt koissa hoitolomalla ta pappa Šanteri on töissä mečäššä. Lešoset eletäh omašša talošša Vuokkiniemeššä. Heijän šuuri puini pirtti on Kuittijärven rannalla. Talo on kakšikertani. Alakerrašša on šuuri huoneh, keittijö, pešuhuoneh, kyly ta upornoi. Yläkerrašša on kakši makuuhuonehta ta leikkikamari. Lešosien talo on uuši ta kaunis. Šanteri rakenti šen iče. Šanterin vanhemmat eletäh Venehjärven kyläššä. Šielä heilä on pieni, ka mukava talo. Venehjärvi on oikein kaunis karjalaini kylä. Šanterin tuatto Iivana on šyntyn Venehjärveššä 1940 vuotena. Muamo Iro on Puatanešta päin. Hänellä on 65 vuotta. Iivana ta Iro eletäh yheššä jo 38 vuotta. Heilä on nellä lašta. Šanteri on nuorin. Irolla ta Iivanalla on yhekšän punukkua. Hyö ollah ämmö ta ukko. Kaikki lapšet ta punukat käyväh ukkol’ašša joka kešä.

TEHTÄVÄ 1. Luve teksti, kačo kuvie ta kirjuta.

Malli: Anni Lešoni, muamo, 35 vuotta.

Šanteri Lešoni,	.....................................................................
Viljo,	.....................................................................
Mari,	.....................................................................
Kirilä,	.....................................................................
Iivana Lešoni,	.....................................................................
Iro Lešoni,	.....................................................................

KIELITIETO
KENEN?
Mie	miun	Myö	meijän (miän)
Šie	šiun	Työ	teijän (tiän)
Hiän	hänen	Hyö	heijän (hiän)

Hiän on miun veikko. Tämä kaunis naini on hänen čikko.
Meijän pereh on šuuri. Onko heijän tuatto koissa? Missä
eläy šiun ämmö?

Kenen mieš Šanteri on?	– Hiän on Annin mieš.
Kenen muamo Iro on?	– Hiän on Šanterin muamo.
Kenen punukka Mari on?	– Hiän on Iivanan ta Iron punukka.
Mi on punukan nimi?	– Hänen nimi on Viljo.
Mi on ukon nimi?	– Hänen nimi on Iivana.
Mi on kylän nimi?	– Šen nimi on Vuokkiniemi.
Mi on šiun nimi?	– Miun nimi on ..............................
Mi on šiun šukunimi?	– Miun šukunimi on ......................
Mimmoni on tiän pereh?	– Miän pereh on ............................

KELLÄ?
Mie	miula	Myö	meilä
Šie	šiula	Työ	teilä
Hiän	hänellä	Hyö	heilä

Miula on kakši veikkuo. Meilä on oma talo. Onko šiula perehtä?
Heilä on monta lašta. Hänellä on yksi čikko.

Kellä on kolme lašta?	– Annilla ta Šanterilla.
Kellä on yhekšän punukkua?	– Iivanalla ta Irolla.
Kellä on pieni ta mukava pirtti?	– Ämmöllä ta ukolla.

Montako čikkuo Kirilällä ta Viljolla on?
– Heilä on yksi čikko.

Kuin monta veikkuo on Marilla?
– Hänellä on kakši veikkuo.

Kuin monta čikkuo ta veikkuo šiula on? Miula on ..................
Montako lašta teilä on? Meilä on ............................................

Huomua!
Montako? = Kuin monta?

Yksi veikko	– kakši veikkuo
Yksi ämmö	– kakši ämmyö
Yksi punukka	– monta punukkua
Yksi kylä	– monta kylyä
Yksi šeukku	– viisi šeukkuo
Yksi vävy	– viisi vävyö
Yksi pirtti	– kolme pirttie
Yksi täti	– kolme tätie
Yksi pereh	– monta perehtä
Yksi mieš	– monta mieštä

TEHTÄVÄ 2. Šanele omašta pereheštä. Kyšymykšet autetah šilma.

Missä šie elät?
Onko šiula oma talo / korttieri?
Mimmoni on šiun talo / korttieri?
Kuin monta huonehta on šiun korttierissa?
Mimmoni on šiun pereh?
Onko šiula veikkuo ta čikkuo?
Oletko šie miehellä / onko šiula naini?
Mi on šiun miehen / naisen nimi?
Kuin monta lašta teilä on?
Kuin vanhat hyö ollah?
Onko teilä koira tahi kišša?

TEHTÄVÄ 3. Merkiče, missä huonehešša huonehtarpehet ollah.

Huonehtarpehet	Olohuoneh	Keittijö	Makuuhuoneh	Pešuhuoneh ta kyly
ruokastola		×
šänky
vašta
jiäškuappi
stuula
aštieškuappi
televiisori
matto
laučča
peilistola
tivana
lautiet
šuihku
aštieallaš
lepoissuin
kivikiukua
piironki
šähköhella
vuateškuappi
nuaklikko
kirjapolčča
skammi
pešukoneh

KIELITIETO
MISSÄ?
Inessiivi	Adessiivi
-ssa/-ssä, -šša/-ššä	-lla/-llä
Kirja on škuapissa.	Vihko on stolalla.
Myö elämmä vanhašša pirtissä.	Kišša istuu kirjavalla matolla.
Tuatto on mečäššä.	Lapši on pihalla.
Hyö ollah kiriköššä.	Lintu laulau katolla.

Konsonanttivaihtelut (luja ašteh ta heikko ašteh):
čč ~ č: meččä – mečäššä, laučča – laučalla.
kk ~ k: kirikkö – kiriköššä, kikki – kikillä.
pp ~ p: kuppi – kupissa, pappi – papilla.
tt ~ t: huttu – hutušša, matto – matolla.

TEHTÄVÄ 4. Luaji mallin mukah.

a) Malli:	Missä kirja on? Laukku.	Missä vihko on? Stola
	Kirja on laukušša.	Vihko on stolalla.

1. Missä koira on? Koppi.
2. Missä kuppi on? Škuappi.
3. Missä maito on? Kuppi.
4. Missä tyttö on? Kirikkö.
5. Missä muamo on? Tori.
6. Missä auto on? Tie.
7. Missä vihko on? Stola.
8. Missä veikko on? Pirtti.
9. Missä poika on? Kauppa.
10. Missä kukka on? Ikkuna.
11. Missä kišša on? Matto.
12. Missä ukko on? Meččä.
13. Missä čikko on? Piha.
14. Missä ämmö on? Keittijö.

b) Malli:	Missä kirja on?	Missä vihko on?
	Šuuri laukku.	Pieni stola.
	Kirja on šuurešša	Vihko on pienellä
	laukušša.	stolalla.

Pieni koppi.	Šuuri tie.	Pieni matto.
Šuuri škuappi.	Pieni stola.	Šuuri meččä.
Pieni kuppi.	Šuuri pirtti.	Šuuri piha.
Pieni kirikkö.	Pieni kauppa.	Pieni keittijö.
Šuuri tori.	Pieni ikkuna.

TEHTÄVÄ 5. Luaji mallin mukah.

Malli:	Tämä on pieni laukku. Missä kirja on?
	Kirja on pieneššä laukušša.

Tämä on hyvä kauppa. Missä Pekka on?
Tämä on pieni tori. Missä Anni on?
Tämä on šuuri šinčči. Missä poika on?
Tämä on kirjava matto. Missä kišša on?
Tämä on šuuri olohuoneh. Missä veikko on?
Tämä on vanha pirtti. Missä tyttö on?
Tämä on pimie nurkka. Missä koira on?
Tämä on levie stola. Missä vihko on?
Tämä on pieni värčči. Missä kukkani on?
Tämä on kuuma kyly. Missä ukko on?

TEHTÄVÄ 6. Luaji mallin mukah.

Malli:	Tämä on stola. Stolalla on kirja.
	Missä kirja on? Še on stolalla.
	Tämä on kauppa. Kaupašša on Pekka.
	Missä Pekka on? Hiän on kaupašša.

Tämä on kirikkö. Kiriköššä on Anni.
Tämä on stuula. Stuulalla on kirja.
Tämä on šinčči. Šinčissä on värčči.
Tämä on värčči. Värčissä on kukkani.
Tämä on koulu. Koulušša on poika.
Tämä on pirtti. Pirtissä on tyttö.
Tämä on kirja. Kirjašša on kuva.
Tämä on tori. Torilla on muamo.
Tämä on makuuhuoneh. Makuuhuonehešša on šänky.
Tämä on ikkuna. Ikkunalla on kukka.
Tamä on laučča. Laučalla on vašta.

TEHTÄVÄ 7. Vaštua kyšymykših.

Missä huonehešša ollah jiäškuappi ta ruokastola?
Missä huonehešša ollah tivana ta televiisori?
Missä huonehešša ollah šänky ta vuateškuappi?
Missä huonehešša ollah šuihku ta muila?

TEHTÄVÄ 8. Luve ket’t’uruno iäneh.

Ken šöi kešävoin?
– Hiiri šöi kešävoin.
Missä hiiri? – Aitan alla.
Missä aitta? – Tuli poltti.
Missä tuli? – Vesi šammutti.
Missä vesi? – Härkä joi.
Missä härkä? – Niityllä.
Missä niitty? – Kukko n’okki.
Missä kukko? – Kuušikošša.
Missä kuušikko? – Kirveš leikkai.
Missä kirveš? – Kannon piäššä.
Missä kanto? – Kontie vei.
Missä kontie? – Yhekšän meren takana.

MIMMONI?

1. šuuri talo	< >	pieni talo
2. lyhyt matka	< >	pitkä matka
3. pehmie leipä	< >	kova leipä
4. helppo tehtävä	< >	vaikie tehtävä
5. jykie laukku	< >	kepie laukku
6. vilu šiä	< >	lämmin šiä
7. levie tie	< >	kaitani tie
8. nuori mieš	< >	vanha mieš
9. uuši auto	< >	vanha auto
10. hyvä poika	< >	paha poika
11. viisaš ukko	< >	tyhmä ukko
12. iloni tyttö	< >	šurullini tyttö
13. pohatta naini	< >	köyhä naini
14. kaunis priha	< >	ruma priha
15. hyväšiämini neičyt	< >	vihani neičyt
16. poikkoi ihmini	< >	hijaš ihmini
17. mukava kino	< >	ikävä kino
18. kallis šormuš	< >	halpa šormuš
19. hienoni kirja	< >	pakšu kirja
20. lihava naini	< >	laiha naini
21. laiska tyttö	< >	ruataja tyttö
22. terveh vanhuš	< >	kipie vanhuš

TEHTÄVÄ 9. Vaštua kyšymykših.

1. Ken on vanha? ...........................   Mimmoni Mikko on? ...........................
2. Ken on pohatta? ...........................   Mimmoni Muarie on? ...........................
3. Ken on lihava? ...........................   Mimmoni Veikko on? ...........................
4. Ken on iloni? ...........................   Mimmoni Mikittä on? ...........................
5. Mi on kallis? ...........................   Mimmoni paita on? ...........................
6. Mi on pehmie? ...........................   Mimmoni kirpiččä on? ...........................
7. Mi on uuši? ...........................   Mimmoni veneh on? ...........................

TEHTÄVÄ 10. Luaji mallin mukah.

Malli:	Kellä on kaunis čikko?	mie
	Miula on kaunis čikko.

Kellä on miellyttävä veikko?	mie
Kellä on mukava kaveri?	šie
Kellä on hyvä opaštaja?	hiän
Kellä on viisaš tuatto?	myö
Kellä on hyväččäini šeukku?	työ
Kellä on älykäš lapši?	hyö
Kellä on laiska kišša?	Toivo
Kellä on vihani koira?	Anni

TEHTÄVÄ 11. Luaji virkkehet käyttyän oikiella olijie šanoja.

Malli:

Miehellä on ...................... .

Miehellä on uuši auto.

Miehellä on ................................ Tuatolla on ................................. Meijän ukolla on ......................... Hänen čikolla on ........................ Ämmöllä on ................................ Pojalla on ................................... Tytöllä on ................................... Muamolla on .............................. Lapšella on ................................ Veikolla on ................................. Naisella on .................................

vanha puutalo, uuši auto, hyvä oppikirja, kaunis mekko, miellyttävä naini, mukava yštävä, poikkoi punukka, älykäš lapši, hyväččäini kišša, pieni koira, viisaš šeukku

TEHTÄVÄ 12. Luaji mallin mukah.

Malli:

Ken tämä tyttö on? Anni – miun čikko – kaunis. Tämä tyttö on Anni. Hiän on miun čikko. Anni on kaunis tyttö. Tämä kaunis tyttö on miun čikko Anni.

Ken tämä poika on?	Ontto – miun veikko – miellyttävä.
Ken tämä priha on?	Jušši – miun kaveri – mukava.
Ken tuo naini on?	Santra – meijän muamo – hyvä.
Ken tuo mieš on?	Šanteri – heijän tuatto – viisaš.
Ken tuo lapši on?	Toivo – miun šeukku – hyväččäini.