LUKU 11

IMPERFEKTI

– Mitä šie ruavoit lomalla?
– Mänin kyläh koko kešäkši. Kävelin mečäššä, keräsin marjua
ta šientä, melkein joka ilta kävin onkella. Kylvin järvie ta
venyin rannalla päiväpaissošša. Šain levähtyä hyvin!


Imperfektin tunnukšina ollah -i ta -si. Esim. kačo-n – kačoi-n
keitä-n – keiti-n; keryä-n – keräi-n / keräsi-n; šiivuo-n –
šiivoi-n / šiivosi-n.


1. Vartalon lopušša -o, -ö, -u ta -y ei muututa.

Vokalimuutoš	preesens	imperfekti
-o- + -i- → -oi-	šanon	šanoin
-ö- + -i- → -öi-
-u- + -i- → -ui-	kučun	kučuin
-y- + -i- → -yi-	kyšyn	kyšyin

2. Vartalon lopušša -a, -ä, -e ta -i kavotah pois.

Vokalimuutoš	preesens	imperfekti
-a- + -i- → -i-	vuotan muissan	vuotin muissin
-ä- + -i- → -i-	keitän ymmärrän	keitin ymmärrin
-e- + -i- → -i-	iten mänen	itin mänin
-i- + -i- → -i-	leikin ečin	leikin ečin

3. Još verbissä on kakši tavuo ta enšimmäiseššä tavušša on
-a, niin vartalon loppu -a muuttuu -o:kši.

Vokalimuutoš	preesens	imperfekti
-a- > -o- + -i- → -oi-	autan jakšan kannan	autoin jakšoin kannoin

4. Diftongin enšimmäini komponentti katou pois.

Vokalimuutoš	preesens	imperfekti
-ua- + -i- → -ai-	šuan	šain
-yä- + -i- → -äi-	keryän	keräin
-uo- + -i- → -oi-	juon	join
-yö- + -i- → -öi-	šyön	šöin
-ie- + -i- → -ei-	vien	vein
-iä- + -i- → -äi-	jiän	jäin

Huomua!
-ta-loppusilla verbilöillä on -i- ta -si-imperfektimuoto.
Molompie muotoja käytetäh yhtä hyvin.
Leikata – leikkain / leikkasin; šiivota – šiivoin / šiivosin;
ruveta – rupein / rupesin; matata – matkain / matkasin.

TEHTÄVÄ 1. Vaštua kyšymykših käyttyän imperfektie. Muissa vokalimuutokšet.

1.	Mitä šie ruavoit huomenekšella? (havaččeutuo aikaseh, noušša šänkyštä, peššä hampahat, šyyvvä huttuo, juuvva čäijyö, männä töih).
2.	Mitä šie ruavoit illalla? (laittua ruokua, šiivota, leikkie lapšen kera, kaččuo televiisorie, lukie lehtie, šoittua kaverilla, ruveta muate).
3.	Mitä šie ruavoit männä netälillä? (opaštuo äijän, lukie kirjoja, kirjuttua kirjutukšie karjalakši, kuunnella karjalankielistä ratijuo, vaššata kyšymykših, kyšyö n’euvuo opaštajalta).
4.	Mitä šie ruavoit männä kešänä? (olla kyläššä, kerätä hilluo ta mussikkua, keittyä makieta varen’n’ua, šoutua venehellä, onkittua, pelata potkupalluo, kylpie kylyššä, uiskennella järveššä, levähtyä hyvin).

Karjalan kieleššä erähät preesensin ta imperfektin piättehet erotah.

Preesensin personapiättehet		Imperfektin personapiättehet
yksikkö	monikko	yksikkö	monikko
-n	-mma / -mmä	-n	-ma / -mä
-t	-tta / -ttä	-t	-ja / -jä; -tta / -ttä
-u, -y	-h	ø	-h

I VERBITYYPPI

LUKIE   Preesens Imperfekti mie luven luvin šie luvet luvit hiän lukou luki myö luvemma lukima työ luvetta lukija hyö luvetah luvettih

KEITTYÄ   Preesens Imperfekti mie keitän keitin šie keität keitit hiän keittäy keitti myö keitämmä keittimä työ keitättä keittijä hyö keitetäh keitettih

II VERBITYYPPI

ŠYYVVÄ   Preesens Imperfekti mie šyön šöin šie šyöt šöit hiän šyöy šöi myö šyömmä šöimä työ šyöttä šöittä hyö šyyvväh šyötih

JIÄHÄ   Preesens Imperfekti mie jiän jäin šie jiät jäit hiän jiäy jäi myö jiämmä jäimä työ jiättä jäittä hyö jiähäh jiätih

III VERBITYYPPI

TULLA   Preesens Imperfekti mie tulen tulin šie tulet tulit hiän tulou tuli myö tulemma tulima työ tuletta tulija hyö tullah tultih

MÄNNÄ   Preesens Imperfekti mie mänen mänin šie mänet mänit hiän mänöy mäni myö mänemmä mänimä työ mänettä mänijä hyö männäh mäntih

IV VERBITYYPPI
MATATA

	Preesens	Imperfekti
mie	matkuan	matkasin / matkain
šie	matkuat	matkasit / matkait
hiän	matkuau	matkasi / matkai
myö	matkuamma	matkasima / matkaima
työ	matkuatta	matkasija / matkaitta
hyö	matatah	matattih

UINOTA

	Preesens	Imperfekti
mie	uinuon	uinosin / uinoin
šie	uinuot	uinosit / uinoit
hiän	uinuou	uinosi / uinoi
myö	uinuomma	uinosima / unoima
työ	uinuotta	uinosija / uinoitta
hyö	uinotah	uinottih

TEHTÄVÄ 2. Luaji kaikenmoiset kyšymykšet. Huomua imperfektin piättehet.

Malli:

Myö keittimä meččorokan. – Keittijäkö työ meččorokan? Myö tulima kotih iltapäivällä. – Konša työ tulija kotih? Viime kešänä myö matkasima Muššallamerellä. – Minne työ matkasija viime kešänä?

1. Myö elimä šilloin Kiestinkissä.
2. Myö pesimä lattiet eklein.
3. Myö šoittima ämmöllä.
4. Männä talvella myö hiihtimä monta kymmentä kilometrie.
5. Myö kävimä Ruoččih kakši vuotta takaperin.
6. Myö kantoma vejet ta halot kylyh vielä huomenekšella.
7. Myö šöimä kalittoja pyhänäpiänä.
8. Myö hokšaima šen ruttoh.
9. Šuovattana myö šiivosima kotie ta pihua.
10. Myö kuuntelima ratijuo koko illan.
11. Myö sriäppimä kolaččuja Annin kera.
12. Lapšena myö pelautuma äijän.
13. Viime netälillä myö šaima kučun Il’l’an ta Santran häih.
14. Myö jo aikoja kaččoma tämän kinon.
15. Toissapiänä pelasima potkupalluo koulun kentällä.

Huomua!
Imperfektin tunnuš -i katou pois verbin HIÄN-, MYÖ- ta TYÖ-
muotoloista, još verbin vartalon lopušša on -o, -ö, -u ta -y.
Šanuo

mie	šanoin
šie	šanoit
hiän	šano
myö	šanoma
työ	šanoja
hyö	šanottih

Pešeytyö

mie	pešeyvyin
šie	pešeyvyit
hiän	pešeyty
myö	pešeytymä
työ	pešeytyjä
hyö	pešeyvyttih

TEHTÄVÄ 3. Luaji mallin mukah.

a) Malli:	Šanuo.	Mie šano-n – šanoi-n. Šie šano-t – šanoi-t.
	Istuo.	Mie issu-n – issui-n. Šie issu-t – issui-t.

Kertuo, opaštuo, kuččuo, šiäntyö, uškuo, kaččuo, havaččeutuo.

b) Malli:	Šanuo.	Hiän šano-u – šano. Myö šano-mma – šano-ma. Työ šano-tta – šano-ja.
	Istuo.	Hiän istu-u – istu. Myö issu-mma – istu-ma. Työ issu-tta – istu-ja.

Muissa!

Lähtie				Paissa
	läksi-n		läksi-mä		pakasi-n		pakasi-ma
	läksi-t		läksi-jä		pakasi-t		pakasi-ja
hiän	läksi	hyö	lähettih	hiän	pakasi	hyö	paistih

Nähä				Käyvä
	nävi-n		näki-mä		kävi-n		kävi-mä
	nävi-t		näki-jä		kävi-t		kävi-jä
hiän	näki	hyö	nähtih	hiän	kävi	hyö	käytih

Tietyä				Löytyä
	tiesi-n		tiesimä		löysi-n		löysi-mä
	tiesi-t		tiesi-jä		löysi-t		löysi-jä
hiän	tiesi	hyö	tiijettih	hiän	löysi	hyö	löyvettih

TEHTÄVÄ 4. Pane šulkuloissa olijat verbit imperfektin muotoh.

Malli: Eklein myö (olla) teatterissa. – Eklein myö olima teatterissa.

1. Myö (käyvä) ............... Šuomešša toissa kevyänä.
2. Velleni (laulua) ............... koulun kuorošša.
3. Hiän (keritä) ............... junah ihan hyvin.
4. Mie (kuččuo) ............... Šanterin nimipäivih.
5. Kun Lauri (tulla) ............... hiän, (šyyvvä) ............... päivällisen
ta (juuvva) ............... mehun.
6. Mitä šie (ruatua) ............... toissapiänä?
7. Ämmöni (paistua) ............... makeita sriäpnöjä.
8. Opaštuja (kirjuttua) ............... tarkissušruavon kahešša tunnissa.
9. (Muistua, -ko) ............... šie šammuttua valot?
10. Katti jo (peššä) ............... aštiet.
11. Myö (kertuo) ............... täštä tapahukšešta omalla muamolla.
12. Minne työ (viijä) ............... laukun?
13. Jyrki (lähtie) ............... parturih.
14. Lapši (kirvota) ............... skammilta.
15. Mistä työ (tietyä) ............... šen?
16. Mie (paissa) ............... karjalakši vielä pikkaraisena lapšena.
17. (Auttua) ............... šie hänellä?

TEHTÄVÄ 5. Kirjuta, mitä hyö ruattih eklein, toissapiänä, männä netälillä, viime kuušša, männä vuotena?

Malli: Eklein hyö (laulua). – Eklein hyö laulettih.

1. Eklein hyö (sriäppie potakkašankie, kuččuo vierašta, tanššie).
2. Toissapiänä hyö (männä kalalla, kerätä karpaluo, nähä kontie).
3. Männä netälillä hyö (olla Moskovašša, kävellä kaupunkilla, paissa äijän).
4. Viime kuušša hyö (ikävöijä kotie, työntyä kirjasie, itkie).
5. Viime kešänä hyö (olla lomalla, uija mereššä, šyyvvä jiätelyö, nakrua äijän).

TEHTÄVÄ 6. Täytä taulukko.

Aika- muoto	Preesens	Imperfekti	Preesens	Imperfekti
I infinitiivi	VUOTTUA		ANTUA
mie	vuotan
šie				annoit
hiän
myö		vuottima
työ
hyö			annetah

– Šammutitko šie valot?
– En šammuttan, unohin.

– Kävijäkö työ eklein meččäh?
– Emmä käynyn, šentäh kun emmä piäššyn vihman vuokši.

– Mitä šilloin oli tapahtun?
– Ka eihän ne lapšet kerrottu mitänä.

Imperfektin kieltomuoto kovoštuu kieltošanašta ei, kumpani taipuu personissa, ta aktiivin 2. partisiipista, kumpani on taipumatoin. Aktiivin 2. partisiipin tunnukšina ollah -nun, -nyn, -n. Monikon 3. personašša on passiivin 2. partisiippi, šen tunnukšet ollah -tu, -ty, -ttu, -tty.

I VERBITYYPPI
LUKIE

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	luken
šie	et	luken
hiän	ei	luken
myö	emmä	luken
työ	että	luken
hyö	ei	luvettu

KEITTYÄ

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	keittän
šie	et	keittän
hiän	ei	keittän
myö	emmä	keittän
työ	että	keittän
hyö	ei	keitetty

Tehtävä. Taivuta verbit itkie, muistua.

II VERBITYYPPI
ŠYYVVÄ

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	šyönyn
šie	et	šyönyn
hiän	ei	šyönyn
myö	emmä	šyönyn
työ	että	šyönyn
hyö	ei	šyöty

JIÄHÄ

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	jiänyn
šie	et	jiänyn
hiän	ei	jiänyn
myö	emmä	jiänyn
työ	että	jiänyn
hyö	ei	jiäty

Tehtävä. Taivuta verbit juuvva, ikävöijä.

III VERBITYYPPI
TULLA

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	tullun
šie	et	tullun
hiän	ei	tullun
myö	emmä	tullun
työ	että	tullun
hyö	ei	tultu

MÄNNÄ

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	männyn
šie	et	männyn
hiän	ei	männyn
myö	emmä	männyn
työ	että	männyn
hyö	ei	mänty

Tehtävä. Taivuta verbit purra, peššä.

IV VERBITYYPPI
MATATA

	kieltoverbi	width=250 II partisiippi
mie	en	matannun
šie	et	matannun
hiän	ei	matannun
myö	emmä	matannun
työ	että	matannun
hyö	ei	matattu

UINOTA

	kieltoverbi	II partisiippi
mie	en	uinonnun
šie	et	uinonnun
hiän	ei	uinonnun
myö	emmä	uinonnun
työ	että	uinonnun
hyö	ei	uinottu

Tehtävä. Taivuta verbit kerätä, haluta.

TEHTÄVÄ 7. Vaštua kyšymykših.

Malli: Mitä šie et ruatan eklein? – En šiivonnun.

1.	Mitä šie et ruatan eklein? (peššä vuatteita, männä töih, tupakoija, šoittua kaverilla, olla pihalla, kuunnella musiikkie)
2.	Mitä šie et ruatan viime netälillä? (matata Moskovah, käyvä teatterissa, paistua kalakukkuo, leikkie lapšen kera, kiirehtyä junah)
3.	Mitä šie et ruatan kešällä? (hiihtyä, luissella, tikuttua, läsie)

TEHTÄVÄ 8. Kačo kuvie ta kirjuta, mitä Anni ruato eklein ta mitä ei ruatan.







TEHTÄVÄ 9. Pane verbit imperfektih.

Malli: Kačon tämän kinon. – Kačoin tämän kinon.

1. Huomenekšella mie šyön kakrahuttuo ta juon kahvie.

2. Šie keryät mussikkua poikkoh.

3. Myö kirjutamma kirjasen ukolla.

4. Hiän ikävöiččöy kotie.

5. Opaštujat luvetah hyvyä starinua.

6. Kirjaštonhoitaja antau kaikki tarvittavat kirjat.

7. Šie ruat oikein hyvin.

8. Mie pakajan ekliseštä konsertista.

9. Tat’t’ana ta Jyrki tullah iltajunalla.

10. Muamo viey lapšet šeimih.

11. Mie oššan pušeron täštä vuatekaupašta.

12. Koululaini vaštuau kyšymykšeh oikein.

13. Mie paissan piirakoita.

14. Lapšet jiähäh kotih.

15. Mie löyvän hyvän salattireseptin täštä kirjašta.

16. Šie lähet matkah myöhemmin.

17. Myö šiivuomma kamarin, pyyhimmä pölyt ta pešemmä lattiet.

18. Pojat ruvetah muate.

TEHTÄVÄ 10. Kačo iellistä harjotušta. Löyvä preesensin ta imperfektin kieltomuuvvot.

Malli:

Kačotko šie tämän kinon? – En kačo. Kačoitko šie tämän kinon? – En kaččon.

TEHTÄVÄ 11. Luve runo iäneh. Huomua imperfektissä olijat verbit.

Raisa Remšujeva

Ihanko tosieh?

Olin eklein Lumimuašša,
Kummua šielä nävin:
Lumimiehet lumipäiset
Lumičäijyö juotih.

Olin eklein Lehtimuašša,
Kummua šielä nävin:
Lehtimiehet lehtikäiset
Lehtileipyä šyötih.

Olin eklein Kukkamuašša,
Kummua šielä nävin:
Kukkamiehet kukkašuiset
Kukkahuttuo keitettih.

Olin vielä muissa maissa,
Monta kummua nävin,
Kuulin runuo, kuulin loruo,
Yksi niistä tämä.

KARJALAINI PIRTTI

pirtti kamari šinčči korkiet vajat/ vajaset korkie kynnyš pyöriet hirret

katto leviet lauvat kaltari ikkuna trupa lakka / vintti pönkä

ovi ovenšuu skiäkä čäppi käsiaštie käsipaikka vesikorvo

kiukua kiukuanšelkä kiukuanšuu hiiloš kosino piisi piisilouta karšina ruhkakihveli

liävä tanhut halkoliiteri saraja aitta riihi heinälato kuoppa ulkohuoneh vesimelliččä

kyly	kylynkiukua
šiämehlämpiejä / šavukyly	pata
kylynšinčči	reppänä
kylynlaučat	vašta

laučča skammi stola stuula orret muatinčča saviessat

nurkka čuppu peräčuppu šuuričuppu oprasa

Tehtävä 12. Luve virkkehet. Pane ne mieleh.

Pirtti on luajittu pakšuista hiršilöistä. Šiämeštä päin hirret ollah veššetyt. Lattiet ta luat ollah veššetyistä leveistä lauvoista. Halkoliiterissä halot on lat’attu pinoloih. Kosinolla on hyvä venyö. Kosinon kautti piäššäh karšinah. Karšinašša on potakkua. Truvašta noušou šavu. Pirtin šeinävierie myöten ollah leviet laučat. Kešällä myö makuamma vintillä tahikka heinälavošša. Miän kyläššä oli vesimelliččä. Lakašša on vaššakšie kuivamašša. Hiilokšeh vejetäh hiilie kiukuašta. Hiilokšella keitetäh. Piisi valottau pirtin. Piisin luona on hyvä lämmitteliytyö. Käsiaštie pitäy olla aina täyši. Šuureššačupušša ollah oprasat (ikonit). Peräčupušša issutah naiset ta lapšet. Riiheššä puijah ta kuivatetah jyvyä. Aitašša pietäh ruokatavaroja (ryynie, kalua, lihua) ta kaikenmoisie taloušvehkehie (kalaššuš- ta mečäššyšvehkehie). Ovi on čäpissä. Kylynlauteilla lämmitteliyvytäh ta kylvetäh vaššalla. Tykkyän šavukylyn löylyštä. Liäväššä on šiivattua. Oven piällä on pönkä.

TEHTÄVÄ 13. Luve teksti tarkkah ta luaji šiitä tehtävät. Huomua imperfektissä olijat verbit.

Tuattoni talo

Latvajärven kylä oli järven rannalla. Kylä jakautu jyrkkih vuaroih ta monih kukkuloih. Tuaton talo oli Vasonvuarašša kau- nehella kukkulalla. Kukkulan takuana tuijotti korkie ruškie torni. Vaikka tuaton talošša ikkunat oltih pienehköiset, ka kuitenki pieni pirtti oli valosa. Pirtin šeinävierie ympäri oltih leviet puiset laučat. Nurkašša laučalla oltih pyöhin ta lypšinšankko. Orrešša rippu hiihnah šivottu pärieni kätyt. Šiinä makasi miun nuorin velleni. Vašemmalla šeinyä vaššen oli levie puušänky. Šen peittienä oli kaunis tilkkutäkki. Oikiella šeinällä oli aštieškuappi. Škuapissa ylähänä oli puuašteita. Alempana piettih šaviašteita. Latetta peitettih muamon kutomat matot. Ne oli kaunehešti kuvottu erivärisistä kuteista. Pirtin nurkašša töllötti kivini kiukua. Šiinä oli piisi, hella, kosino ta levie kiukuanšelkä. Mirrillä kiukualla oli oma paikkah. Päivät hiän šielä makasi ta yöllä hiirie pyyti. Kosinolla še taikina puhki puisešša aštiešša. Huomenekšella muamo paisto leipyä ta makeita šankija. Illalla piisissä kirkkahašti palettih tervaset halot. Ne annettih lämpyö pirtillä ta i lamppuja ei tarvinnun. Hinkalošša oltih čuhunniekka ta nokikylkini pata. Šiinä puašša iltasin muamo aina keitti huttuo piisin tulella. Huttuo myö mielellänä šöimä puisilla kuiriloilla. Iltalypšyštä muamo kuato tuoppiloih lämmintä maituo. Pruasniekkoina muamo paisto makeita kakkaroja. Toičči hiän ajeli rukehisešta jauhošta hienosie šulččinoja. Šulččinoilla ta kakkaroilla šiämenä oli maitohuttu. Kiärityt šulččinat ta kakkarat hiän voiti voilla. Oččišeinän ikkunan luona šopivašti šeiso šuuri puini stola. Stolah koko meijän šuuri pereh šopi šyömäh yhtäaikua. Jokahisella oli oma paikka stolan takuana. Vašemmalla puolella istu tuatto poikineh. Oikiella issuttih muamon yšäššä pikkuvelli, šiitä rivissä nuoremmašta vanhempah kaikki čikokšet. Meijän pieneššä pirtissä riitti tilua kaikilla. Oli tilua i tulijilla vierahilla. Muamo otti vaštah jokahisen.

(Ilmi Karhun kertomukšen mukah)

TEHTÄVÄ A. Oikein vain viärin?

	OIKEIN	VIÄRIN
1. Tuaton talo oli Latvajärven kyläššä.
2. Nuorin velli makasi kätkyöššä.
3. Lattiella oltih ämmön kutomat matot.
4. Muamo oli sriäppin illalla.
5. Talon naispuoli istu stolašša oikiella.

TEHTÄVÄ B. Valiče oikie variantti.

1. Pärieni kätyt rippu ...
a) hirreššä	b) orrešša	č) ikkunašša
2. Tervaset halot palettih kirkkahašti ...
a) kiukuašša	b) hellašša	č) piisissä
3. Tuattol’a oli ...
a) vuarašša	b) järven rannalla	č) alankošša
4. Maitohuttu oli ... šiämenä.
a) šulččinan ta kakkaran	b) šulččinan ta šankin	č) kakkaran ta leivän
5. Stola oli luajittu ...
a) tuohešta	b) lasista	č) puušta

TEHTÄVÄ 14. Arvua arvautukšet. Vaštaukšet löyvytäh viivan alta.

1. Akka čupušša istuu, kiät tiihallah, šuu kahallah.
2. Nirajau, näräjäy, šeinällä šeisou.
3. Pieni neičyt pirtissä, košetat ta kumartau.
4. Kuuši teilä, kuuši meilä, kuuši kaikella kylällä.
5. Kellä enšimmäkši kättä annat, kun pirttih tulet.
6. Yöt ta päivät šyöy.
7. Ukko učukka, kaikki čuput kaččou, yhteh mänöy yökši.
8. Läpi näkyy, lämpimän pitäy.
9. Pieni koira, eikä hauku, eikä pure, pirttih ei piäššä.
10. Pieni mieš on pilleroini, kaikki helmat kaččou.

Vaštaukšet: kiukua, ovi, käsiaštie, ikkuna, skiäkällä, melliččä,
vašta, lasi ikkunašša, lukku, kynnyš.

TEHTÄVÄ 15. Täyvennä teksti viivan alla olijilla šanoilla.

Terveh, ...............! Kirjuttau šiula ............... tyttö. ............... kučutah Anni. Mie opaššun ............... ta ............... kielen ošaštolla. Opaššun vienankarjalan ..............., šentäh kun iče olen ............... kotosin. ............... nimi on Luušalmi. Olen luken ...............-leheštä šiun kirjutukšen, ............... šain tietyä, jotta šie ečit Koštamukšen ............... kotosin olijie karjalaisie ............... . Miun ............... tyttöšukunimi oli Rugojev. Koštamukšen ............... kuulu ennein vanhah Ruhol’a-nimini kylä ta ämmöni ............... oliki šielä. Šiun šukunimeš on ..............., šentäh lienöy šie oletki miän Rugojevien ............... . Hyvä olis ............... ta paissa ...............! Tule tervehenä ...............!

Tervehyisin, Anni Vatani.

Luušalmeh, šuomen, kumpasešta, murrehta, näkeytyö, Kotikyläni,
Mikko, heimolaisie, šukuo, karjalaini, karjalan, Vienan
Karjalašta, kyläštä, kyläh, ukkol’a, Milma, Ruhanen, näistä
aseista, ämmöni, Vienan Karjala, kielen.