LUKU 6

PAIKANŠIJAT

– Terveh! Mistä vellen matkuat?
– No terveh šiulai! Ka kiriköštä. Sluušpašša olin.

KIELITIETO
Inessiivi pirtissä koissa kylyššä	Elatiivi pirtistä koista kylyštä	Illatiivi pirttih kotih kylyh
Adessiivi pihalla stolalla niityllä	Ablatiivi pihalta stolalta niityltä	Allatiivi pihalla stolalla niityllä

Huomua!
Konsonanttivaihtelut:
koti – koissa – koista – kotih; niitty – niityllä – niityltä.

Minne šie mänet?	Missä šie olet?	Mistä šie tulet?
Mie mänen kauppah.	Mie olen kaupašša.	Mie tulen kaupašta.
Minne hiän mänöy?	Missä hiän on?	Mistä hiän tulou?
Hiän mänöy pihalla.	Hiän on pihalla.	Hiän tulou pihalta.

TEHTÄVÄ 1. Luaji mallin mukah.

Malli:	Pirtti. Mänen pirttih. Olen pirtissä. Tulen pirtistä.
	Ašema. Mänen ašemalla. Olen ašemalla. Tulen ašemalta.

Piha	Meččä	Pankki	Koulu
Pošti	Kirjašto	Kyly	Ukkol’a
Tori	Makuuhuoneh

TEHTÄVÄ 2. Šano mallin mukah.

koti	→ tori	→ pankki	↓pošti
↑kyly	Malli: Mie olen koissa.	– Mie mänen koista torilla.	↓liäkäri
↑uimahalli	Mie olen kylyššä.	– Mie mänen kylyštä kotih.	↓yliopisto
↑ašema	←kirikkö	←kirjašto	←kauppa

TEHTÄVÄ 3. Valiče oikie muoto.

1. Anni mänöy	kylyššä	kylyštä	kylyh
2. Hyö eletäh	kyläššä	kyläštä	kyläh
3. Mie olen	koissa	koista	kotih
4. Ämmö mänöy	Kemissä	Kemistä	Kemih
5. Myö tulemma	järvellä	järveltä
6. Šie olet	pihalla	pihalta
7. Mie tulen	kiriköššä	kiriköštä	kirikköh
8. Veikko eläy	Venäjällä	Venäjältä
9. Hyö männäh	Šuomešša	Šuomešta	Šuomeh
10. Hiän on	mečäššä	mečäštä	meččäh

VERBIN PREESENS
KIELITIETO
Preesensin myöntö
yksikkö	monikko	Lukie
1. p. -n	-mma / -mmä	mie	luve-n	myö	luve-mma
2. p. -t	-tta / -ttä	šie	luve-t	työ	luve-tta
3. p. -u / -y	-h	hiän	luko-u	hyö	luveta-h

Preesensin kielto
yksikkö	monikko
1. p. en + heikko vokalivartalo	emmä + heikko vokalivartalo
2. p. et + heikko vokalivartalo	että + heikko vokalivartalo
3. p. ei + heikko vokalivartalo	ei + ! erikoini muoto!

mie	en	luve	myö	emmä	luve
šie	et	luve	työ	että	luve
hiän	ei	luve	hyö	ei	luveta

Tun- nukšet	Tyyp- pi	Infinitiivi- muoto	Mie- muoto	Hiän- muoto	Hyö- muoto
-a, -ä	I	opaštu-a keitty-ä	opašša-n keitä-n	opašta-u keittä-y	opaššeta-h keitetä-h
-o, -ö	I	opaštu-o kučču-o pešeyty-ö ušku-o	opaššu-n kuču-n pešeyvy-n ušo-n	opaštu-u kučču-u pešeyty-y uško-u	opaššuta-h kučuta-h pešeyvytä-h ušota-h
-e	I	itki-e leikki-e	ite-n leiki-n	itkö-y leikki-y	itetä-h leikitä-h
!-ja, -jä!	II	ikävöi-jä haravoi-ja	ikävöiče-n haravoiče-n	ikävöiččö-y haravoiččo-u	ikävöijä-h haravoija-h
-ja, -jä	II	viijä voija	vie-n voi-n	vie-y voi-pi	viijä-h voija-h
-va, -vä	II	juuv-va šyyv-vä	juo-n šyö-n	juo-u šyö-y	juuvva-h šyyvvä-h
-ha, -hä	II	šua-ha jiä-hä	šua-n jiä-n	šua-u jiä-y	šuaha-h jiähä-h
-na, -nä	III	pan-na män-nä	pane-n mäne-n	pano-u mänö-y	panna-h männä-h
-la, -lä	III	tul-la kävel-lä	tule-n kävele-n	tulo-u kävelö-y	tulla-h kävellä-h
-ra, -rä	III	pur-ra vier-rä	pure-n viere-n	puro-u vierö-y	purra-h vierrä-h
-sa, -sä	III	nouš-ša peš-šä	nouše-n peše-n	noušo-u pešö-y	noušša-h peššä-h
-ta, -tä	IV	kerä-tä šiivo-ta ruve-ta	keryä-n šiivuo-n rupie-n	keryä-y šiivuo-u rupie-u	kerätä-h šiivota-h ruveta-h
-ta, -tä	V	häiri-tä tarvi-ta	häiriče-n tarviče-n	häiriččö-y tarviččo-u	häiritä-h tarvita-h

Huomua!
Vokalivaihtelut

e ~ o; e ~ ö:
mie	iten	hiän	itköy
mie	kulen	hiän	kulkou
mie	ikävöičen	hiän	ikävöiččöy
mie	mänen	hiän	mänöy
mie	tulen	hiän	tulou
mie	tarvičen	hiän	tarviččou
a ~ e; ä ~ e:
mie	laulan	hyö	lauletah
mie	keitän	hyö	keitetäh
mie	muissan	hyö	muissetah

Muissa!
II verbityyppi

Käyvä	Voija
hiän käypi / käyt	hiän voipi / voit
Juuvva	Šyyvvä
hiän juou / juopi	hiän šyöy / šyöpi
Mitä šie ruat?	Mitä hiän ruatau?
Mie luven kirjua.	Hiän kapaloiččou lašta.

TEHTÄVÄ 4. Kačo kuvie ta šano, mitä hyö ruatah? Luaji verbilöistä esimerkkivirkkehie eri personissa.





TEHTÄVÄ 5. Vaštua kyšymykših.

1. Missä šie elät?
2. Missä šie opaššut?
3. Missä šie ruat?
4. Missä huonehešša šie šyöt ta juot?
5. Missä huonehešša šie makuat?
6. Missä šie pešeyvyt?
7. Missä šie kačot televiisorie?
8. Konša šie olet töissä?
9. Konša šie käyt kaupašša?
10. Konša šie käyt kylyššä?
11. Konša šie šiivuot?
12. Konša viet lapšet šeimih?
13. Konša käyt lapšet šeimistä?
14. Mitä ruat huomenekšella?
15. Mitä ruat illalla?

TEHTÄVÄ 6. Mitä šie ruat rikeneh, toičči, et nikonša. Merkiče rassilla.

	RIKENEH	TOIČČI	EI NIKONŠA
1. Mie havaččеuvun aikaseh.
2. Mie juon čäijyö maijon kera.
3. Mie leikin koiran kera.
4. Mie kylven järvie.
5. Mie kävelen mečäššä.
6. Mie käyn kylyššä.
7. Mie pešen ašteita.
8. Mie pläššin.
9. Mie kačon televiisorie.
10. Mie peluan potkupalluo.
11. Mie tikutan.
12. Mie tupakoičen.

KELLONAIKA

Mitä kello on? Äijänkö kello on? Kuin äijän kello on?
Kello on kolme (15.00).
Kello on puoli kolme (14.30).
Kello on viittätoista vailla kolme (14.45).
Kello on viisitoista minuuttie kolmatta. = Kello on viisitoista yli kakši (14.15).

	vailla		monettako?
yksi	yhtä	enšimmäini	enšimmäistä
kakši	kahta	toini	toista
kolme	kolmie	kolmaš	kolmatta
nellä	nellyä	nelläš	nellättä
viisi	viittä	viiješ	viijettä
kuuši	kuutta	kuuvveš	kuuvvetta
šeiččemen	šeičentä	šeiččemeš	šeiččemettä
kahekšan	kahekšua	kahekšaš	kahekšatta
yhekšän	yhekšyä	yhekšäš	yhekšättä
kymmenen	kymmentä	kymmeneš	kymmenettä
yksitoista	yhtätoista	yheštoista	yhettätoista
kakšitoista	kahtatoista	kaheštoista	kahettatoista

TEHTÄVÄ 7. Äijänkö kello on?

7.15, 7.30, 7.45, 8.00.
13.20, 13.30, 13.50, 14.00.
21.00, 21.05, 21.25, 21.55.

Huomua!
Kello on 12.00. = On keškipäivä. = Kello on kakšitoista päivyä.
Kello on 24.00. = On keškiyö. = Kello on kakšitoista yötä.
03.00 = Kello on kolme yötä.
06.00 = Kello on kuuši huomenešta.
16.00 = Kello on nellä iltapäivyä.

TEHTÄVÄ 8. Luve virkkehet. Merkiče kellonajat numeroin.

Malli: Kello on nellä iltapäivyä. – klo 16.

Kello on kuuši huomenešta.
Kello on kolme päivyä.
Kello on kakši yötä.
Kello on šeiččemen iltua.

KONŠA TA MONELTAKO?

Konša kuršši alkau?
Kuršši alkau enšiarkena.

Moneltako kuršši alkau?
= Mih aikah kuršši alkau?

Kuršši alkau yhekšältä (= klo 9)
huomenekšella.

Konša näkeyvymmä?
Huomena kahekšalta
(= klo 20.00) illalla.

Moneltako?
yheltä
kahelta
kolmelta
nellältä
viijeltä
kuuvvelta
šeiččemeltä
kahekšalta
yhekšältä
kymmeneltä
yheltätoista
kaheltatoista

TEHTÄVÄ 9. Luve teksti.

Vasselein päivä

Huomenekšella Vasselei havaččeutuu šeiččemeltä. Hiän noušou heti šänkyštä, šentäh kun hänellä on kiireh töih. Vasselei pesöy hampahat ta käypi šuihkušša. Šiitä hiän šuoriutuu ta šukiu piätäh. Hänellä on harmua villapaita piällä ta muššat pukšut jalašša. Keittijöššä Vasselei laittau huomenešruokua. Kello 7.45 hiän šyöy kakrahuttuo ta juou kahvie maijon kera. Vasselei lähtöy koista kello 8.00. Hiän mänöy ruatoh omalla autolla. Työpäivä alkau kello 8.30. Vasselei ruatau autokorjuamošša. Työpäivän aikana hiän äijän pakajau asiekkahien kera, ket tuuvvah omat autot ta mouttoripyörät korjuamoh. Päivällisen aikana Vasselei mänöy ruokalah. Šielä hiän šyöy kalakeittuo ta potakkahuttuo lihan kera. Iltapäivällä Vasselei šoittau muamolla. Muamo kuččuu pojan tulomah kostih pyhänäpiänä. Illalla kello 17.00 Vasselei mänöy töistä kotih. Kotimatalla hiän käypi ruokakaupašša. Vasselei oštau leipyä, maituo, juuštuo ta makkarua. Konša hiän tulou kotih, hänellä on nälkä. Vasselei juou čäijyö ta šyöy voileipyä. Illan aikana hiän lukou lehtie, kaččou televiisorie ta istuu internetissä. Vasselei lukou šähköpoštin ta kuuntelou musiikkie. Hiän šuau kirjasen šuomelaiselta kaveriltah. Kaveri kuččuu hänet käymäh Šuomeh. Vasselei vaštuau, jotta hiän voipi tulla kyläh kešälomalla. Kello 23.00 Vasselei mänöy makuuhuoneheh ta rupieu muate.

Huomua!
Min kera?
Juon čäijyö maijon kera.
Šyön keittuo leivän kera.

Kenen kera?
Pakajan muamon kera.
Lähen kinoh kaverin kera.

Kulkuvälinehet = Kyyvvit

Millä myö matkuamma? Millä myö kulemma?

1. autolla	2. buššilla
3. junalla	4. laivalla
5. lentokonehella	6. metrolla
7. trolliautolla	8. venehellä
9. polkupyörällä	10. mouttoripyörällä

Millä šie mänet ruatoh?
– Mie mänen töih omalla autolla.
Millä šie piäšet Moskovah?
– Mie piäšen Moskovah junalla.
Millä šie tulet meilä gostih?
– Mie tulen aštumalla / kävelömällä.

TEHTÄVÄ 10. Vaštua kyšymykših tekstin mukah.

1. Mih aikah Vasselei havaččeutuu?
2. Mintäh hiän heti noušou?
3. Mitä Vasselei ruatau huomenekšella?
4. Mitä Vasselei šyöy huomenekšella?
5. Min kera hiän juou kahvie?
6. Missä hiän ruatau?
7. Moneltako hänen työpäivä alkau?
8. Millä poika mänöy ruatoh?
9. Šyöykö Vasselei päivällistä koissa?
10. Mitä hiän šyöy päivällisekši?
11. Kellä Vasselei šoittau iltapäivällä?
12. Minä netälinpäivänä Vasselei lähtöy gostih?
13. Mih aikah hiän piäšöy töistä pois?
14. Missä poika käypi kotimatalla?
15. Mitä Vasselei oštau ruokakaupašta?
16. Mitä Vasselei ruatau illalla?
17. Keltä hiän šuau kučun Šuomeh?
18. Konša Vasselei voipi lähtie Šuomeh?
19. Mih aikah poika rupieu muate?

TEHTÄVÄ 11. Kirjuta kertomuš omašta opaššuš- tahi työpäiväštä.



TEHTÄVÄ 12. Täyvennä čč tahi č.

Mikko ta Jouki matatah Ruo...ih. Nuori pariskunta ei ole ollun Ruo...issa konšana. Hyö ollah matalla viisi päivyä. Nuoret istuuvvutah junah Petroskoissa. Huomenekšella hyö tullah Piiterih. Juna Piiteristä Helsinkih lähtöy illalla. Mikko ta Jouki piätetäh lähtie Petergofin dvor...ah. Hyö piäššäh šinne taksilla. Opaš ku...uu heitä käymäh kiertomatalla. Mikko ta Jouki ka...o tah ta ihmetelläh, kuin kaunehet ta mahtavat ...uarin dvor...at ta pihat ollah. Päivä mänöy ruttoh niitä ka...ellešša. Illalla hyö kiirehetäh junah. Junašša hyö koko illan paissah hyvä...äisen naisen kera. Toisena piänä hyö tullah Šuomen piäkaupunkih, Helsinkih. Helsinkistä hyö matatah laivalla Tukholmah. Uuši laiva on šuuri ta kaunis. Kello šei...emen pariskunta lähtöy ravintolah. Nuoret šyyvväh va...at täyvekši ta nakretah äijän. Lavalla laulau ruo...ilaini laulaja. On mukava kuulla ruo...in kieltä. Mikko ta Jouki tanššitah pari tanguo ravintolašša. Huomenekšella hyö ollah jo Ruo...issa. Tiälä še vašta on mitä ka...uo ta kokie!

TEHTÄVÄ 13. Kačo kuavua ta kirjuta, mimmoseh matkah tahot lähtie.