LUKU 7

PARTITIIVI

– Onko šiula jo oma pereh?
– Ei, miula ei ole vielä omua perehtä.

KIELITIETO
POSITIIVI		NOMINATIIVI	NEGATIIVI		PARTITIIVI
Miula	on	auto.	Miula	ei ole	autuo.
Šiula	on	auto.	Šiula	ei ole	autuo.
Hänellä	on	auto.	Hänellä	ei ole	autuo.
Meilä	on	auto.	Meilä	ei ole	autuo.
Teilä	on	auto.	Teilä	ei ole	autuo.
Heilä	on	auto.	Heilä	ei ole	autuo.

Onko šiula auto?	Eikö šiula ole autuo?
Kyllä, miula on auto.	Ei, miula ei ole autuo.
Onko hänellä koira?	Eikö hänellä ole koirua?
Kyllä, hänellä on koira.	Ei, hänellä ei ole koirua.
Kellä on koira?
Hänellä on koira.
Huomua!
Mie olen heponi.	Miula on heponi.
Poika istuu tuaton	Heponi on tallissa.
šeläššä ta šanou:	Mie šuvin heposen harjua.

”Šie olet miun heponi!”.
”Koppatiko-koppatiko,
koppa-koppa, Koppatiko!”

Miula on koira.	Miula on kakši koirua.
Šiula on kišša.	Šiula on kolme kiššua.
Annilla on yksi lapši.	Meilä on nellä lašta.
Mikolla on yksi poika.	Väinöllä on kakši poikua.
Kamarissa on yksi šänky.	Kamarissa on monta šänkyö.

PARTITIIVI
-a, -ä

kirja paita kynä kenkä

a ~ u ä ~ y

kirju- paitu- kyny- kenky-

kirjua paitua kynyä kenkyä

-o, -ö

čikko pöllö čičiliušku kyly

o ~ u ö ~ y

čikku- pölly-

čikkuo pöllyö čičiliuškuo kylyö

-e

pirtti lasi järvi poški

pirttie lasie järvie poškie

-ta, -tä

mua kipie šuo puu kieli šuuri pieni

kiel- šuur- pien-

muata kipietä šuota puuta kieltä šuurta pientä

käsi vesi huoneh tolkutoin viisaš mieš šinini keroni hil’l’ani karjalaini liäke vuate

kät- vet- šinis- kerois- hil’l’ais- karjalais- liäket- vuatet-

kättä vettä huonehta tolkutointa viisašta mieštä šinistä keroista hil’l’aista karjalaista liäkettä vuatetta

Personapronominit		Demonstratiivipronominit
nominatiivi	partitiivi	nominatiivi	partitiivi
mie šie hiän myö työ hyö	milma šilma häntä meitä teitä heitä	tämä tuo še nämä nuo ne	tätä tuota šitä näitä noita niitä

TEHTÄVÄ 1. Vaštua kyšymykših.

a) Onko šiula oma auto?
Onko šiula veneh?
Onko šiula polkupyörä?
Onko šiula pešukoneh?
Onko šiula ajokortti / pankkikortti / pašši?
Onko šiula kyly?

b) Kuin monta lašta šiula on?
Kuin monta veikkuo ta čikkuo šiula on?
Montako kuukautta vuuvvešša on?
Montako päivyä netälissä on?
Kuin monta minuuttie tunnissa on?
Kuin monta varvašta jalašša on?
Kuin monta šormie kahešša kiäššä on?

TEHTÄVÄ 2. Täyvennä, käytä partitiivie. Luve iäneh.

1 kala	2 .....................	1 kyšymyš	8 ......................
1 joki	4 .....................	1 piä	21 ....................
1 päivä	6 .....................	1 čikko	3 ......................
1 kivi	10 ...................	1 kontie	9 ......................
1 tyttö	15 ...................	1 avuan	monta ..............
1 pereh	7 .....................	1 puu	3 ......................
1 kämppä	33 ...................	1 keppi	6 ......................
1 hete	monta .............	1 šäynyä	12 ....................

yksi kaunis naini	monta .....................................................
yksi vaikie kieli	monta .....................................................
yksi pieni käsi	monta .....................................................
yksi kallis mekko	monta .....................................................
yksi keltani paita	monta .....................................................
yksi harmua takki	monta .....................................................
yksi šuuri talo	monta .....................................................
yksi poikkoi lapši	monta .....................................................
yksi lyhyt hameh	monta .....................................................
yksi mukava ihmini	monta .....................................................
yksi lämmin yö	monta .....................................................

TEHTÄVÄ 3. Kerro, mitä šiula on laukušša. Kerro šamoin, mitä šiula ei ole laukušša.

Malli: Miula on šuka laukušša. Miula ei ole šukua laukušša.

šuka	ajokortti	näštyykki	peili
kukkaro	pankkikortti	huuliväri	ripšiväri
päiväkirja	käsivoije	kynä	avuan
pašši	buššin aikataulu	vihko	kassakuitti
manklaušpušši	mopikka	mp3-šoitin	muistitikku

Huomua!

Miun lapšeni on šeimissä.	= Lapšeni on šeimissä.
Šiun tuattoš on mukava mieš.	= Tuattoš on mukava mieš.
Hänen čikkoh eläy Moskovašša.
Meijän talo on järven rannalla.
Teijän koira haukkuu lujah.
Heijän muamoh on töissä.

miun	tuattoni	meijän (miän)	tuatto
šiun	tuattoš	teijän (tiän)	tuatto
hänen	tuattoh	heijän (hiän)	tuattoh

Onko tuattoš koissa?	= Onko šiun tuatto koissa?
Čikkoni on töissä poštissa.	= Miun čikko on töissä poštissa.

TEHTÄVÄ 4. Luaji mallin mukah.

a) Malli: Tämä on (miun) laukkuni. Miula on laukku.

Tämä on šiun paita.
Tämä on meijän talo.
Tämä on Onton auto.
Tuo mieš on hänen tuattoh.
Tuo naini on Mikon muamo.
Tuo poika on šeukkuni.

b) Malli: Ainon paltto on mušta.	Annilla on mušta paltto.
	Annilla ei ole muštua palttuo.

Tämän pojan auto on kallis.	Miän pirtti on vanha.
Ukon veneh on vanha.	Našton veikko on pieni.
Tuon tytön mekko on uuši.	Miun laukku on pruuni.

TEHTÄVÄ 5. Valiče: MIULA ON tahi MIE OLEN. Täyvennä virkkehet.

................................................... Iro Lettijeva.
................................................... kaunis mekko.
................................................... kakši lašta.
................................................... oma auto.
................................................... karjalaini.
................................................... lämmin paikka.
................................................... hyväččäini kišša.
................................................... yliopiston opaštuja.
................................................... Jyškyjärveštä päin.
................................................... vihriet šilmät.
................................................... koissa šuovattana.
................................................... veneh kyläššä.

ŠYÖMISET

– Mitä šie šyöt ta juot huomenekšella?
– Huomenekšella šyön tavallisešti kakrahuttuo, toičči šyön
rahkua, toičči valkieta leipyä juušton tahi makkaran kera ta
juon kahvie tai čäijyö.

Maitoruuvvat	Juomat	Sriäpnät
maito	kahvi	leipä	šanki
rahka	čäijy	rieška	marjašanki
kerma	moršši	kalakukko	potakkašanki
smetana	vesi	kalitta	lettu
juušto	limonadi	möykky	kakkara
jiätelö	vuašša	pisketti	piirua
jogurtti	viina	torttu

Lihat	Kalat
lampahanliha	hauki	kuha
šijanliha	ahven	lahna
mečonliha	šärki	šäynyä
kananliha	šiika	rapu
lihapyörykät	mujeh	katkarapu
lihapaisti	lohi	mähnä

Kašvikset
potakka	luukko	nakris
porkkana	salatti	kurpičča
punajuuri	kaali	ogurčča
česnokka	tomatti

Marjat	Šienet
mussikka	valkiešieni
puola	oravaini
hillo	hiirenoravaini
karpalo	voišieni
juopukka	keltašieni
hepokka	pilvoni
vavarno/	vahvoni
malina	šampinjoni manšikka

Hetelmät	Muut ruuvvat
omena	kananmuna	huttu
piärynä	voi	potakkahuttu
appelsiini	šiemenvoi	rokka
mandariini	makaronit	keitto
perssikka	riissu	vispipuuro
arbuusi	kreču	linta
banani	karamelli
limoni	šokolati

Huomenešruoka → murkina / päivällini → puavosna → iltani

AŠTIET

kuppi	luota	kattila	lusikka	vakka
stokana	ploška	riehtilä	vilkka	roveh
tuoppi	staučča	čäijypannu	veičči	kesseli
kannu	mal’l’a	kahvipannu	kauha	korvo
pullo	maitoaštie	härkin	t’orkka	lista
purkki	vesiaštie	pualikka	purkinavuan	ritilä
hinkki	voiaštie	šiivilä	pullonavuan	leikkuulauta
šankko/	šokeriaštie	šiekla	šäplä	kanši
kanteikka

TEHTÄVÄ 6. Vaštua kyšymykših. Muissa käyttyä partitiivie.

Mitä ruokua šie oššat tänäpiänä?

..........................................	.................................................
..........................................	.................................................
..........................................	.................................................
..........................................	.................................................

Mitä marjua šie poimit kešällä?

..........................................	.................................................
..........................................	.................................................
..........................................	.................................................

Mitä kalua šie pyyvvät järveštä?

..........................................	.................................................
..........................................	.................................................
..........................................	.................................................

Mitä šientä šie keryät mečäššä?

..........................................	.................................................
..........................................	.................................................
..........................................	.................................................

TEHTÄVÄ 7. Luve virkkehet iäneh.

Huomenekšella mie šyön huttuo ta juon appelsiinimehuo. Päivällä Mikko šyöy lihakeittuo ta paissettuo potakkua salatin kera. Iltasekši keitän riissuo ta paissan kalua. Keitettynä mujeh on oikein makie. Kattila on hellalla. Mie laitan ruokua iče. Meitä kučuttih kahvilla. Kalitat paissutah kiukuašša. Tykkyän vispipuuruo karpalošta. Muamo keittäy kiisselie puolašta. Šyötkö šie porkkanasalattie? Ahven on hyvä paissettuna. Mielelläni juon kahvie hauvotun maijon kera. Lisyän marjaveteh šokerie. Meččorokka kiehuu kattilašša. Miula himottais rahkua. Juon maituo stokanašta. Ämmö paistau lettuo riehtilällä. Mie sriäpin möykkyjä. Keryän šientä vakkah. Mie en tykkyä šienikeittuo. Mitä šie šyöt päivällisekši? Mieli luatis nyt tätä šuolakalua maissella. Ole hyvä, kua miula čäijyö. Leikkua leipyä. Ämmö juou čäijyö kaunehešta kupista. Valmissa päivällini. Miltä še maistuu? Tämähän kalakukko maistuu ihan hyvältä. Mih aikah šyöt päivällistä? Keitän hillovaren’n’ua. Kuan poimitut marjat ropehešta kesselih.

TEHTÄVÄ 8. Luaji mallin mukah.

Malli:	Kala. Šuolata. – Kalua šuolatah.
	Šuolattu kala on hyvä / makie.

Potakka. Keittyä. ....................................................................
Marja. Kuivata. ....................................................................
Šienet. Suarie. ....................................................................
Nakris. Paistua. ....................................................................
Liha. Palvata. ....................................................................
Puola. Šurvuo. ....................................................................
Hauki. Käristyä. ....................................................................
Maito. Hautuo. ....................................................................

TEHTÄVÄ 9. Yhissä šanat šanaliittoh. Kirjuta šanaliitot.

Malli: hauvottu maito

paissettu		ahven
keitetyt		hauvit
hauvottu		liha
suarittu		šienet
kärissetyt		potakka
šavuššettu		maito
palvattu		kananmuna

TEHTÄVÄ 10. Luaji yhyššanat.

Malli: kala + keitto – kalakeitto; šokeri + aštie – šokeriaštie.

1.	šieni	liha	2.	maito	aštie
	meččo	huttu		čäijy	avuan
	lampahan	šanki		vesi	mal’l’a
	potakka	kukko		voi	kannu
	marja	keitto		purkin	pannu
	kala	rokka		koiran	kanteikka

TEHTÄVÄ 11. Vaštua kyšymykših.

Mitä šie šyöt ta juot huomenekšella?.......................................
Mitä šie šyöt ta juot murkinakši?..............................................
Mitä šie šyöt ta juot puavosnakši? ...........................................
Mitä šie šyöt ja juot iltasekši? ..................................................

TEHTÄVÄ 12. Luaji mallin mukah.

Malli: Šuppi. Šyyvvä. Lusikka. – Šuppie šyyvväh lusikalla.

Vesi. Kantua. Šankko. ............................................................
Leipä. Leikata. Veičči. .............................................................
Vesi. Kuatua. Kauha. ..............................................................
Taikina. Piekšyä. Härkin. ........................................................
Marja. Šurvuo. Petel. ..............................................................
Huttu. Hämmentyä. Lusikka. ..................................................
Makaronit. Šyyvvä. Vilkka. ......................................................
Porkkana. T’orkata. T’orkka. ...................................................
Taikina. Ajella. Pualikka. .........................................................

Tehtävä 13. Arvua oikein. Valiče viivan alta oikie vaštauš.

Yhkäy, ähkäy, kiukualla noušou.
Mi on kaikista kallehin?
Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekše.
Veješšä šyntyy, vettä varajau.
Kiätöin, jalatoin kiukualla noušou.
Lyhyt akka lylleröini, piä tašani talleroini, koko kanšan šyöttelöy.
Valkie on kun lumi – ei ole lumi, kiiltäy kun nappi – ei ole nappi, pyörie kun pallo – ei ole pallo.
Mipä on meri pirtissä?

Vesselät eläjät, lasini koti.
Kananmuna, taikina, leipä, jauhošäkki, šuola, viina pullošša, kakkarat riehtilällä.

TEHTÄVÄ 14. Kekši šamantapaset virkkehet.

Malli: Mielelläni juon čäijyö.

Mielelläni juon kahvie (čäijy, maito, vesi, marjavesi).
Mieli luatis maissella tätä piiruata (möykky, kalakukko, kalitta).
Tämä ruoka (šienikeitto, šuolakala, vispipuuro) maistuu hyvältä.

TEHTÄVÄ 15. Mi šana ei kuulu joukkoh. Allaviivua še.

1.	hauki	2.	hillo	3.	valkielakka
	šäynyä		karpalo		šieni
	šärki		russakka		vahvoni
	mujeh		juopukka		pilvoni
	ahven		mussikka		oravaini
	kevätti		hepokka		keltašieni
4.	porkkana	5.	käristyä
	punajuuri		paistua
	nakris		hautuo
	kašvis		šyyvvä
	tomatti		suarie
	potakka		keittyä
6.	makie	7.	juušto
	muikie		maito
	tuima		kerma
	šuolani		rahka
	pieni		voi
	väkövä		kuore
	lievä		hapanmaito
	rašvani		viilimaito
	pahanmakuni		leipä
	karkie		smetana

TEHTÄVÄ 16. Mitä merkitäh nämä šananpiät?

Kenen jalka kapšau, šen šuu n’apšau.
Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta.
Čäijy ruatuas’s’a auttau.
Nälkä ruuvvan šuoluau.

TEHTÄVÄ 17. Luve iäneh.

Malli:	Äijänkö yksi valkie leipä makšau? (22, 50)
	Še makšau kakšikymmentä kakši rupl’ua
	viisikymmentä kopeikkua.

Äijänkö kilo šokerie makšau? (28, 30)
Äijänkö yksi tokka čäijyö makšau? (37)
Äijänkö ogurččapurkki makšau? (58)
Äijänkö pullo ruškieta viinua makšau? (160)
Äijänkö litra maituo makšau? (25, 40)
Äijänkö šata grammua voita makšau? (44, 70)
Äijänkö purkki jogurttie makšau? (12, 90)
Äijänkö lohi makšau? (210)

TEHTÄVÄ 18. Luve dialogit. Kekši šamantapaset.

Ruokastolašša

– Ruoka on valmis! Ruvekka šyömäh!
– Antti, potakka on kuuma. Ole varovaini.
– Mamma, anna miula leipyä ta voita. Mie en täytä.
– Ota, poikaseni, ole hyvä.
– Juotko vettä vain maituo?
– Vettä, passipo. Miehän en juo maituo.
– Šuanko mie vielä vähän tätä kananlihua?
– Ka šuat tietyšti, ole hyvä. Tahotko keččuppie?
– En passipo. En mie šitä tykkyä.
– Hyvyä ruokahaluo!
– Hyvyä ruokahaluo!

Ruokakaupašša

– Terveh!
– Terveh! Mitä oššatta?
– Kakši litrua maituo ta yksi mušta leipä.
– Pitäykö mitä lisyä?
– Ei, passipo.
– Yhteh lašettuna on 55 rupl’ua 70 kopeikkua.
– Täššä, olkua hyvä.
– Passipo ta 30 kopeikkua takasin.
– Hyväšti!
– Hyväšti!

Kahvilašša

– Päivyä!
– Päivyä!
– Taričenko mitänih šyötävyä?
– No, mieli luatis paissettuo kalua potakkahutun kera.
Ta alkuruuvvakši kašvissalattie. Mitä juotavua teilä on?
– Vettä, marjavettä ta mehuo.
– Marjavettä, passipo.
– ...
– Otattako vielä mitänih?
– Kuppi čäijyö ta yksi marjašanki, passipo.
– Vihrie vain tavallini čäijy?
– Tavallini, passipo.
– Maistuko ruoka?
– Passipuo äijän, oikein makie oli. Šuanko lašun?
– Vuottakkua vähäni (tulou lašun kera). 280 rupl’ua, olkua hyvä.
– Voinko makšua pankkikortilla?
– Ei, vain käsirahalla.
– Täššä, passipo.
– Passipo Teilä ta tulkua toičči!

TEHTÄVÄ 19. Eči RUOKA- ta AŠTIEšanat.

M

N

A

K

R

I

S

K

H

L

V

Č

V

O

I

Š

U

J

R

O

L

U

O

T

A

L

F

Ä

E

S

L

Ö

S

I

K

R

K

N

M

R

A

H

K

A

M

E

H

U

S

M

P

V

K

L

Š

I

E

N

I

G

E

D

Č

A

I

Č

A

O

M

A

A

H

P

Ä

A

K

Č

K

L

J

K

A

L

A

K

U

K

K

O

Ö

V

S

Č

A

E

U

K

N

V

U

Š

S

A

Š

T

I

E

S

O

N

I

U

A

L

A

T

D

Č

Ö

N

A

L

S

P

R

A

P

Š

N

L

T

M

Š

F

Ö

M

K

S

I

U

O

N

Ä

T

D

Ö

T

A

U

M

Ö

Y

K

K

Y

A

K

M

A

O

E

Ä

U

I

O

Š

E

L

A

A

D

L

K

U

E

Ö

Č

K

K

T

L

A

O

L

H

U

K

I

A

N

Ö

M

Ä

A

L

O

A

N

U

Y

U

H

U

K

Ä

A

J

F

I

H

I

N

K

K

I

R

T

A

P

K

H

L

R

E

J

V

H

D

Ä

K

N

T

T

P

P

A

L

F

K

E

Y

I

A

Ö

Ä

O

Ä

L

U

H

I

L

L

O

L

T

...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................
...............................................	...............................................