ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on piätenčy, 29. kevätkuudu 2024


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 8

GENETIIVI

– Täššä on vanha valokuva. Kenen pereh on kuvašša? – Vatasen pereh. – Tiijätkö, ketä kuvašša on? – Ka mintäh en tiijä. Kačo, hyö ollah täššä meijän pirtin ieššä kamari-ikkunan alla. Kešellä issutah Matti-ukko ta Helmi-täti, hänen naini. Matin viereššä on hänen nuorin poika Ontto. Onton takuana šeisou hänen veikko Oleksei, Matin vanhin poika. Oleksein viereššä on hänen naini Našto. Našton viereššä, Matti-ukon takuana šeisou hänen tytär Anni. Annin luona muhiu hänen mies Mikko. Hänellä on lapši yšäššä, heijän poika Pekka. Helmillä on Oleksein ta Našton pikku tyttö yšäššä. Oikiella Helmi-täjin viereššä on hänen ta Matin keškimmäini poika Miikkula.

 


KIELITIETO
Genetiivin piäteh on -n. Še liittyy heikkoh vokalivartaloh.
Nominatiivi heikko vartalo Genetiivi
kyly
täti
ukko
naini
mieš
kinnaš pereh
kyly-
täji-
uko-
naise-
miehe-
kintaha-
perehe-
kylyn
täjin
ukon
naisen
miehen
kintahan
perehen

postpositio genetiivi + postpositio
alla
yličči
piällä
ieššä
takuana
viereššä
lähellä
luona
kyličči
piäličči
jälkeh
kera
kešellä
ympäri
vuokši
vaštapiätä
stolan alla
järven yličči
škuapin piällä
miun ieššä
kaupan takuana
muamon viereššä
kylän lähellä
ukon luona
talon kyličči
kynnykšen piäličči
työn jälkeh
maijon kera
pirtin kešellä
muailman ympäri
hänen vuokši
ikkunan vaštapiätä


TEHTÄVÄ 1. Luve virkkehet iäneh. Allaviivua šanaliitot genetiivi + postpositio.

Auto ajau poštin kyličči. Veikko istuu ruokastolan takuana. Ikkunan vaštapiätä on stola. Škuapin piällä on pölyö. Töppöset ollah šänkyn alla. Tivanan yllä on kuva. Televiisori on lippahan piällä. Piäčkyset lennelläh talon yllä. Šänkyn oikiella puolella on kirjutušstola. Jiäškuapin viereššä on ruokastola. Olen nyt šeukun luona gostissa. Oppitunnin jälkeh lapšet männäh pihalla leikkimäh. Kirjašto on vuatekaupan takuana. Ämmö juou čäijyö krinkelin kera. Lämpöpatteri on ikkunan alla. Oven vašemmalla puolella on šähkökatkuaja. Lähen kinoh Vasselein kera. En voi uinota sussietan vuokši. Poika istuu kiukuan viereššä.



TEHTÄVÄ 2. Vaštua kyšymykših. Käytä šulkuloissa olijie šanoja.

Kenen kera šie pakajat karjalakši? (kaveri, ämmö, veikko)
Min kera šie šyöt šuppie? (leipä, suuhkari, kerma)
Kenen kera lähet lomalla? (pereh, lapši, čikko)
Kenen viereššä šie issut? (yštävä, muamo, sussieta)
Kenen luona olit gostissa? (tuatto, täti, Matti)
Min lähellä on šiun talo? (pošti, kauppa, koulu)
Mitä on talon takana? (apteekki, urheilukenttä, järvi)
Mitä on talon ieššä? (piha, päiväkoti, leikkikenttä)

TEHTÄVÄ 3. Kirjuta šanaliitot.

Malli: Alla: stola – stolan alla.

Alla: stola, škuappi, tivana.
Yllä: šänky, kirjapolčča, pešuallaš.
Ieššä: peili, mie, ovi.
Takuana: hella, pošti, piironki.
Kešellä: huoneh, kirjutušstola.
Viereššä: ovi, ikkuna, stuula.
Vašemmalla puolella: vuateškuappi, lipaš.
Oikiella puolella: ovi, ikkuna, jiäškuappi.

TEHTÄVÄ 4. Kačo huonehen kuvua ta vaštua kyšymykših.



Missä škuappi on?
Missä kirjapolčča on?
Missä šänky on?
Missä kišša on?
Missä matto on?
Missä kukkani on?
Missä lamppu on?
Missä ruhkakori on?
Missä lämpöpatteri on?

TEHTÄVÄ 5. Kerro omašta huonehešta.

TEHTÄVÄ 6. Luaji virkkehet.

Malli: Myö, auto, olla, rikki. – Meijän auto on rikki.

Iro, kašša, olla, pitkä.
Mieš, parta, olla, mušta.
Tuatto, veikko, elyä, Ruočči.
Mie, mekko, olla, villani.
Hiän, ovi, olla, aina, auki.
Ukko, čikko, istuo, Pekka, viereššä.
Stola, čorppa, olla, lyhyt.
Koira, häntä, olla, pissyššä.
Lapši, kukkani, olla, šänky, alla.
Työ, tietokoneh, olla, remontti.
Myö, talo, šeisou, järvi, rannalla.

Huomua!

prepositio prepositio + partitiivi postpositio partitiivi + postpositio
ennein ennein šotua vaššen yötä vaššen
ilmain ilmain kirjua varoin šilma varoin
kešelläkešellä huonehtavailla viittä vailla
ympäri ympäri taluo myöten tietä myöten
pitin pitin rantua alaš termyä alaš
läššä läššä meččyä ylöš vuarua ylöš
  kohti peilie kohti


TEHTÄVÄ 7. Valiče genetiivi tahi partitiivi.

Kevät tulou! Pihalla on lämmin. Päiväni paistau lämpimäšti. (Puu) ............... alla on pälvi. Vesipuroni juokšou (tie) ............... myöten. (Še) ............... viereššä telmitäh pikku pojat. Äm- möt issutah ta kerrotah uutisieh (talo) ............... ieššä laučalla. (Tie) ............... varrella šeisou (tuatto) ............... auto. Lapšet juokšennellah (talo) ............... ympäri. Vahti-koira haukkuu kriimušša (koppi) ............... luona. Kišša istuu kešellä (piha) ............... ta truasittau Vahtie. Tytöt nakretah. Kaikilla on hyvä mieli!
Ka mie issun koissa ta kačon ikkunah. (Läsintä) ............... vuokši en piäše pihalla. Olen topašša ta miula on vähän kuu- metta. (Kakšikymmentä) ............... vailla kolme miun pitäy ot- tua liäkettä. Läššä (yhekšän) ............... illalla mänen muate. (Yö) ............... vaššen luven vähäsen lehtie.


VUUVVENAIKA. ŠIÄ

– Mimmoni šiä tänäpiänä on?
– Lämmin. On kaunis ilma. Päiväni paistau. Ei tuule.

– Mimmoni ilma oli eklein?
– Eklein oli vilu. Oli vihma ta luja tuuli.

Talvi

Karjalašša on pitkä talvi. Talvella šatau äijän lunta ta on pimie. Päivä on lyhyt ta yö on pitkä. Järvet ollah jiäššä. On luja pakkani. Pakkani paukkau. On 25 aštetta pakkaista. Taivahalla paletah revontulet. Pakkasella ei himota männä pihalla. Tuulou lujah. Lunta tupruttau. Päivyä paistau vain vähän aikua. Toičči šatau räntyä. Tiet ollah lipiet. On kauhien ikävä ilma.


Kevät

Kevyällä lumi šulau. Teillä on rapakkoja. Šiä lauhtuu. On lämmin ta valkie. Tuokšuu hyvältä. Puih tulou vihreitä lehtijä. Orahat nouššah. Päiväni paistau lämpimäšti. Linnut vičerretäh. Kaikilla on hyvä mieli.


Kešä

Kešällä on lämmin ta päiväni paistau. Kukat kukitah. Heinäkuušša on kuuma šiä. Ei tuule. Ei vihmu. Järvellä on tyyni. On helle. On 30 aštetta lämmintä. Pihalla puahtau. On pouta. Taivaš on kirkaš. Ihmiset levähelläh jokien ta järvien rannalla. Hyö uijah, otetah päivänpaistuo, kalaššetah. Toičči vihmuu. On ukkosenilma. Tulta isköy ta ukkoni jyräjäy. On rankka šaje. Šatiella pisyn koissa.


Šykyšy

Šykyšyllä šatau äijän ta tuulou lujah. Järvellä on myršky. On pilvisä šiä. Toičči šatau ruahta. Illalla on pimie. Taivaš on pilveššä. Huomenekšella on halla. Tuuli kiskou lehtie puista. Muuttolinnut lennetäh šuveh. Aikaseh pimenöy. Ihmiset käyväh marjašša ta šieneššä.


Vuuvvenajat Kuukauvet
Konša? Missä kuušša?
Talvella pakkaiskuušša
Kevyällä tuiskukuušša
Kešällä kevätkuušša
Šykyšyllä šulakuušša
oraškuušša
kešäkuušša
heinäkuušša
elokuušša
šyyškuušša
šajekuušša
pimiekuušša
talvikuušša

viime / männä talvena enši talvena
viime / männä vuotena enši vuotena
viime / männä kuušša enši kuušša
viime / männä netälillä enši netälillä

tänä talvena Minä talvena?
tänä vuotena Minä vuotena?
täššä kuušša Missä kuušša?
tällä netälillä Millä netälillä?


TEHTÄVÄ 8. Vaštua kyšymykših.

Mi kuukauši nyt on?
Mi on vuuvven enšimmäini kuukauši?
Missä kuušša on Roštuo?
Missä kuušša on Äijäpäivä?
Missä kuušša on šiun syntymäpäiväš?
Missä kuušša tupruttau lunta?
Missä kuušša lumi šulau?
Missä kuušša tuulou ta rikeneh vihmuu?

TEHTÄVÄ 9. Vaštua kyšymykših.

Konša voipi hiihtyä ta luissella?
Konša päivyä alkau paistua lämpimäšti?
Konša linnut lennetäh lämpimih maih?
Minä vuotena olet šyntyn?
Missä kuušša kešä alkau?

TEHTÄVÄ 10. Löyvä viivan alta šopiva jatko.

Päiväni ...........................
Šatau .............................
Ukkoni ...........................
On luja ..........................
On vilu ..........................
On rankka ......................
Tiellä on .........................
Isköy ..............................
Šulau .............................
On luja ...........................

 
Lumi, rapakko, tulta, paistau, šiä, vettä, pakkani,
jyräjäy, vihma, tuuli.

TEHTÄVÄ 11. Oikein vain viärin?

 OIKEIN VIÄRIN
1. Yö on lyhyt tuiskukuušša.  ×
2. Šykyšyllä tuulou. 
3. Revontulet ollah muašša.
4. Kešällä päivyä paistau.
5. Talvella on helle.
6. Pakkani jyräjäy.
7. Roštuo on pakkaiskuušša.
8. Kešällä päivä on pitkä.


TEHTÄVÄ 12. Luaji tavuloista šanat. Kirjuta ne oikieh virkkeheh.

Malli: 12 kuukautta ................... si-vuo. VUOSI.
12 kuukautta on vuosi.

vuo-ta-si-ša tä-ne-li ši-kau-kuu ti-tun
kat-suut si-vuo nuu-tti-mi si-vuo

12 kuukautta ....................................................
365 päivyä .......................................................
30 päivyä .........................................................
7 päivyä ...........................................................
24 tuntie ...........................................................
60 minuuttie .....................................................
100 vuotta ........................................................
60 sekuntie ......................................................

TEHTÄVÄ 13. Luve primietat. Mieti, mitä ne merkitäh.

Primietat Poverkat Rahvahan šiäennuššušta

Pität jiäpuikot tuiskukuušša luvatah pitkyä talvie.
Lämmin tuiskukuu tietäy kylmyä kevättä.
Kuuši netälie Roštuošta ollah harjat ta yhekšännellä ne loputah.
Kevätkuu muata näyttäy, a šulakuu jo lumet hurahuttau.
Talvi tulou tahtomatta, kešä mänöy kekšimättä.
Ken päivyä ennen kylväy, še netälie ennen korjuau.
Kun šie kuulet kuren iänen, elä mäne järven jiällä.
Käki tuou šuven šanoman, piäčkyni – päivän lämpimän.
Halla hanhen šiiven alla, talvi jouččenen takana.
Šykyšyllä tilkka vettä – korvo likua.
Hauki hallalla kutou, šärki šiällä lämpimällä.
Kajokšešta vihmuu koko päivän.
Revontulet purkuloiksi.
Päivä laškeutuu pilveh – pahakši šiäkši.
Koira piehtaroiččou lumešša – tuiskukši.

TEHTÄVÄ 14. Arvua oikein. Valiče oikie vaštaus viivan alta

Arvautukšet
Piiterissä pino kuatu, tänne jyrähyš kuulu.
Jänis juoksi jiätä myöten, piipatteli pinuo myöten, pisti piäh pinon rakoh.
Kakši kantuo merellä, toini noušou, toini laškou.
Pitkä vičča pihlajaini ympäri kylän käypi, kylän piäh kyykistyy.
Purku, kuu ta päivä, päiväni, ukonjyry.

ELUKAT

Šiivatta Meččäelukat Linnut 
lehmä (vasikka, vaša) kontie harakka šorša
härkä repo varis lokki
heponi (varša) jänis varpuni kuikka
lammaš (vuonna, karičča) hukka piäčkyni tijani
pokko petra kurki käki
šika (poršaš) hirvi joučen kottaraini
kosa ahmo pöllö kyyhkyni
pukki ilveš tikka pyy
kana (kananpoikani, tipani) niätä meččo haukka
kukko orava tetri kokko



Itikät
čakka hämähikki
itikkä korentoini
šiäkši liipukkaini
polttajaini leppäkerttu
mäkärä rašvakatti
kärpäni kirppu
ampujaini lutikka
meheläini russakka
herheläini muurahaini
kimaleh kovakuorijaini
puarma pörö

Kišša (kiššanpentu), koira (koiranpentu). Emäkkö, isäkkö.

TEHTÄVÄ 15. Löyvä substantiivilla šopiva verbi.

Malli: Kontie möräjäy.

Kontie  kotkottau
Hukka hirnakoiččou
Koira hačattau
Kišša kiekuu
Lammaš ulvou
Heponi čirčiettäy, vičertäy
Lehmä šihajau
Kana möräjäy
Kukko pruakuu
Käki haukkuu
Harakka miäkiy
Varis mönkyy
Lintu n’aukuu
Kiärmis kukkuu

Kiššannimijä: Matti, Mirri, Pörrö, Kikki, Tuurikka, Mikki.
Koirannimijä: Mučči, Harmu, Vahti, Pilkku, Kaveri, Nätti, Pikku.
Heposennimijä: Tarmo, Voitto, Alku, Voima, Polle, Viešula.
Lehmännimijä: Mul’l’u, Ruško, Manšikka, Tähikki, Kauni,
Kirjo, Armikki, Juonikki (valkie juova šeläššä), Jouči (valkiešta
lehmäštä), Šuopo (šyntynyt šuovattana).

TEHTÄVÄ 16. Vaštua kyšymykšeh.

Još šie et olis ihmini, mi šiivatta olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi meččäelukka olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi itikkä olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi lintu olisit? Miksi?

Esimerkki:
Mie olisin tipani, šentäh kun še on pieni ta hyväččäini.
Mie olisin orava, šentäh kun še šuattau hyppie puušta puuh.
Mie olisin liipukkaini, šentäh kun še on kaunis.
Mie olisin piäčkyni, šentäh kun še lentäy šuveh.

KAŠVIT


Lehtipuut Havupuut
koivu leppä mänty koivumeččä / koivikko
visakoivu lehtikuuši petäjä kuušimeččä / kuušikko
huapa poppeli honka mäntymeččä / männikkö
paju tammi kuuši katajikko
tuomi vuahtera kataja pajikko
pihlaja mečikkö

Kukat Vil’l’at
päivänkakkara kielo ruis
ruiskukka lilja kakra
keltaheinä lumikello osra
voikukka orvokki vehnä
kellokukka unikki pellavaš
ruušu t’ulppani
neilikkä


TEHTÄVÄ 17. Luve virkkehet iäneh.

Kuušen latva on tuuhie. Puolašta luajitah meštuo. Ruušu on jo n’upulla. Vehnän tähkät ollah jo šuuret. T’ulppanit kukitah kaunehešti. Valkiešieni on makie. Ennein Karjalašša kašvatettih pellavašta. Kakrašta keitetty huttu on tervehellini. Vahvoset ta pilvoset pitäis šuolata. Päivänkakkara jo kukkiu. Rauvuškoivušta luajitah vaštoja. Meilä kašvau mäntymeččyä. Hillo ta karpalo kašvetah šuolla. Tällä huavalla on tašani runko. Kellokukka on kaunis kukka. Myö lähemmä mussikkah. Paju kašvau järven rannalla. Keltašieni ei kuulu myrkkyšienih. Pihlajan marjat ollah ruškiet. Honka on kuiva mänty. Kataja on matala. Tuomen marjat ollah muššat. Hepokan tuokšu on hyvä. Koivušta kisotah tuohta. Šykyšyllä vuahteran lehet ollah keltaset. Kärväisšieni on kaunis, ka myrkyllini šieni. Visakoivu on arvokaš ta kallis puu. Ranta on kašvan pajulla.



TEHTÄVÄ 18. Mi šana ei kuulu joukkoh?

1. koivu, mänty, honka, paju, havu, tuomi, pihlaja, huapa, tammi.
2. hillo, mussikka, juopukka, karpalo, vavarno, neilikkä.
3. vahvoni, pilvoni, tipani, oravaini, hiirenoravaini.
4. tetri, kontie, pyy, joučen, šorša, kyyhkyni, varis, harakka.
5. käpälä, häntä, turpa, heltta, kapie, käsi.
6. hačattau, miäkiy, čirčiettäy, kotkottau, pakajau, n’aukuu,
haukkuu, mönkyy, hirnakoiččou.

TEHTÄVÄ 19. Luaji šanaliitot.

Malli: keltani tipani

keltani   šieni
myrkyllini kuuši
terävä mussikka
makie tipani
tuuhie hammaš


TEHTÄVÄ 20. Luaji yhyššanat.

Malli: kärväisšieni

kärväis   lakka
ruis heinä
koiran elukka
valkie kukka
kelta varis
pelto šieni
meččä pentu