LUKU 8

GENETIIVI

– Täššä on vanha valokuva. Kenen pereh on kuvašša? – Vatasen pereh. – Tiijätkö, ketä kuvašša on? – Ka mintäh en tiijä. Kačo, hyö ollah täššä meijän pirtin ieššä kamari-ikkunan alla. Kešellä issutah Matti-ukko ta Helmi-täti, hänen naini. Matin viereššä on hänen nuorin poika Ontto. Onton takuana šeisou hänen veikko Oleksei, Matin vanhin poika. Oleksein viereššä on hänen naini Našto. Našton viereššä, Matti-ukon takuana šeisou hänen tytär Anni. Annin luona muhiu hänen mies Mikko. Hänellä on lapši yšäššä, heijän poika Pekka. Helmillä on Oleksein ta Našton pikku tyttö yšäššä. Oikiella Helmi-täjin viereššä on hänen ta Matin keškimmäini poika Miikkula.

KIELITIETO
Genetiivin piäteh on -n. Še liittyy heikkoh vokalivartaloh.
Nominatiivi	heikko vartalo	Genetiivi
kyly täti ukko naini mieš kinnaš pereh	kyly- täji- uko- naise- miehe- kintaha- perehe-	kylyn täjin ukon naisen miehen kintahan perehen

postpositio	genetiivi + postpositio
alla yličči piällä ieššä takuana viereššä lähellä luona kyličči piäličči jälkeh kera kešellä ympäri vuokši vaštapiätä	stolan alla järven yličči škuapin piällä miun ieššä kaupan takuana muamon viereššä kylän lähellä ukon luona talon kyličči kynnykšen piäličči työn jälkeh maijon kera pirtin kešellä muailman ympäri hänen vuokši ikkunan vaštapiätä

TEHTÄVÄ 1. Luve virkkehet iäneh. Allaviivua šanaliitot genetiivi + postpositio.

Auto ajau poštin kyličči. Veikko istuu ruokastolan takuana. Ikkunan vaštapiätä on stola. Škuapin piällä on pölyö. Töppöset ollah šänkyn alla. Tivanan yllä on kuva. Televiisori on lippahan piällä. Piäčkyset lennelläh talon yllä. Šänkyn oikiella puolella on kirjutušstola. Jiäškuapin viereššä on ruokastola. Olen nyt šeukun luona gostissa. Oppitunnin jälkeh lapšet männäh pihalla leikkimäh. Kirjašto on vuatekaupan takuana. Ämmö juou čäijyö krinkelin kera. Lämpöpatteri on ikkunan alla. Oven vašemmalla puolella on šähkökatkuaja. Lähen kinoh Vasselein kera. En voi uinota sussietan vuokši. Poika istuu kiukuan viereššä.

TEHTÄVÄ 2. Vaštua kyšymykših. Käytä šulkuloissa olijie šanoja.

Kenen kera šie pakajat karjalakši? (kaveri, ämmö, veikko)
Min kera šie šyöt šuppie? (leipä, suuhkari, kerma)
Kenen kera lähet lomalla? (pereh, lapši, čikko)
Kenen viereššä šie issut? (yštävä, muamo, sussieta)
Kenen luona olit gostissa? (tuatto, täti, Matti)
Min lähellä on šiun talo? (pošti, kauppa, koulu)
Mitä on talon takana? (apteekki, urheilukenttä, järvi)
Mitä on talon ieššä? (piha, päiväkoti, leikkikenttä)

TEHTÄVÄ 3. Kirjuta šanaliitot.

Malli: Alla: stola – stolan alla.

Alla: stola, škuappi, tivana.
Yllä: šänky, kirjapolčča, pešuallaš.
Ieššä: peili, mie, ovi.
Takuana: hella, pošti, piironki.
Kešellä: huoneh, kirjutušstola.
Viereššä: ovi, ikkuna, stuula.
Vašemmalla puolella: vuateškuappi, lipaš.
Oikiella puolella: ovi, ikkuna, jiäškuappi.

TEHTÄVÄ 4. Kačo huonehen kuvua ta vaštua kyšymykših.



Missä škuappi on?
Missä kirjapolčča on?
Missä šänky on?
Missä kišša on?
Missä matto on?
Missä kukkani on?
Missä lamppu on?
Missä ruhkakori on?
Missä lämpöpatteri on?

TEHTÄVÄ 5. Kerro omašta huonehešta.

TEHTÄVÄ 6. Luaji virkkehet.

Malli: Myö, auto, olla, rikki. – Meijän auto on rikki.

Iro, kašša, olla, pitkä.
Mieš, parta, olla, mušta.
Tuatto, veikko, elyä, Ruočči.
Mie, mekko, olla, villani.
Hiän, ovi, olla, aina, auki.
Ukko, čikko, istuo, Pekka, viereššä.
Stola, čorppa, olla, lyhyt.
Koira, häntä, olla, pissyššä.
Lapši, kukkani, olla, šänky, alla.
Työ, tietokoneh, olla, remontti.
Myö, talo, šeisou, järvi, rannalla.

Huomua!

prepositio	prepositio + partitiivi	postpositio	partitiivi + postpositio
ennein	ennein šotua	vaššen	yötä vaššen
ilmain	ilmain kirjua	varoin	šilma varoin
kešellä	kešellä huonehta	vailla	viittä vailla
ympäri	ympäri taluo	myöten	tietä myöten
pitin	pitin rantua	alaš	termyä alaš
läššä	läššä meččyä	ylöš	vuarua ylöš
		kohti	peilie kohti

TEHTÄVÄ 7. Valiče genetiivi tahi partitiivi.

Kevät tulou! Pihalla on lämmin. Päiväni paistau lämpimäšti. (Puu) ............... alla on pälvi. Vesipuroni juokšou (tie) ............... myöten. (Še) ............... viereššä telmitäh pikku pojat. Äm- möt issutah ta kerrotah uutisieh (talo) ............... ieššä laučalla. (Tie) ............... varrella šeisou (tuatto) ............... auto. Lapšet juokšennellah (talo) ............... ympäri. Vahti-koira haukkuu kriimušša (koppi) ............... luona. Kišša istuu kešellä (piha) ............... ta truasittau Vahtie. Tytöt nakretah. Kaikilla on hyvä mieli! Ka mie issun koissa ta kačon ikkunah. (Läsintä) ............... vuokši en piäše pihalla. Olen topašša ta miula on vähän kuu- metta. (Kakšikymmentä) ............... vailla kolme miun pitäy ot- tua liäkettä. Läššä (yhekšän) ............... illalla mänen muate. (Yö) ............... vaššen luven vähäsen lehtie.

VUUVVENAIKA. ŠIÄ

– Mimmoni šiä tänäpiänä on?
– Lämmin. On kaunis ilma. Päiväni paistau. Ei tuule.

– Mimmoni ilma oli eklein?
– Eklein oli vilu. Oli vihma ta luja tuuli.

Talvi

Karjalašša on pitkä talvi. Talvella šatau äijän lunta ta on pimie. Päivä on lyhyt ta yö on pitkä. Järvet ollah jiäššä. On luja pakkani. Pakkani paukkau. On 25 aštetta pakkaista. Taivahalla paletah revontulet. Pakkasella ei himota männä pihalla. Tuulou lujah. Lunta tupruttau. Päivyä paistau vain vähän aikua. Toičči šatau räntyä. Tiet ollah lipiet. On kauhien ikävä ilma.

Kevät

Kevyällä lumi šulau. Teillä on rapakkoja. Šiä lauhtuu. On lämmin ta valkie. Tuokšuu hyvältä. Puih tulou vihreitä lehtijä. Orahat nouššah. Päiväni paistau lämpimäšti. Linnut vičerretäh. Kaikilla on hyvä mieli.

Kešä

Kešällä on lämmin ta päiväni paistau. Kukat kukitah. Heinäkuušša on kuuma šiä. Ei tuule. Ei vihmu. Järvellä on tyyni. On helle. On 30 aštetta lämmintä. Pihalla puahtau. On pouta. Taivaš on kirkaš. Ihmiset levähelläh jokien ta järvien rannalla. Hyö uijah, otetah päivänpaistuo, kalaššetah. Toičči vihmuu. On ukkosenilma. Tulta isköy ta ukkoni jyräjäy. On rankka šaje. Šatiella pisyn koissa.

Šykyšy

Šykyšyllä šatau äijän ta tuulou lujah. Järvellä on myršky. On pilvisä šiä. Toičči šatau ruahta. Illalla on pimie. Taivaš on pilveššä. Huomenekšella on halla. Tuuli kiskou lehtie puista. Muuttolinnut lennetäh šuveh. Aikaseh pimenöy. Ihmiset käyväh marjašša ta šieneššä.

Vuuvvenajat	Kuukauvet
Konša?	Missä kuušša?
Talvella	pakkaiskuušša
Kevyällä	tuiskukuušša
Kešällä	kevätkuušša
Šykyšyllä	šulakuušša
	oraškuušša
	kešäkuušša
	heinäkuušša
	elokuušša
	šyyškuušša
	šajekuušša
	pimiekuušša
	talvikuušša

viime / männä talvena	enši talvena
viime / männä vuotena	enši vuotena
viime / männä kuušša	enši kuušša
viime / männä netälillä	enši netälillä

tänä talvena	Minä talvena?
tänä vuotena	Minä vuotena?
täššä kuušša	Missä kuušša?
tällä netälillä	Millä netälillä?

TEHTÄVÄ 8. Vaštua kyšymykših.

Mi kuukauši nyt on?
Mi on vuuvven enšimmäini kuukauši?
Missä kuušša on Roštuo?
Missä kuušša on Äijäpäivä?
Missä kuušša on šiun syntymäpäiväš?
Missä kuušša tupruttau lunta?
Missä kuušša lumi šulau?
Missä kuušša tuulou ta rikeneh vihmuu?

TEHTÄVÄ 9. Vaštua kyšymykših.

Konša voipi hiihtyä ta luissella?
Konša päivyä alkau paistua lämpimäšti?
Konša linnut lennetäh lämpimih maih?
Minä vuotena olet šyntyn?
Missä kuušša kešä alkau?

TEHTÄVÄ 10. Löyvä viivan alta šopiva jatko.

Päiväni ...........................
Šatau .............................
Ukkoni ...........................
On luja ..........................
On vilu ..........................
On rankka ......................
Tiellä on .........................
Isköy ..............................
Šulau .............................
On luja ...........................

Lumi, rapakko, tulta, paistau, šiä, vettä, pakkani,
jyräjäy, vihma, tuuli.

TEHTÄVÄ 11. Oikein vain viärin?

	OIKEIN	VIÄRIN
1. Yö on lyhyt tuiskukuušša.		×
2. Šykyšyllä tuulou.
3. Revontulet ollah muašša.
4. Kešällä päivyä paistau.
5. Talvella on helle.
6. Pakkani jyräjäy.
7. Roštuo on pakkaiskuušša.
8. Kešällä päivä on pitkä.

TEHTÄVÄ 12. Luaji tavuloista šanat. Kirjuta ne oikieh virkkeheh.

Malli:	12 kuukautta ................... si-vuo. VUOSI.
	12 kuukautta on vuosi.

vuo-ta-si-ša	tä-ne-li	ši-kau-kuu	ti-tun
kat-suut	si-vuo	nuu-tti-mi	si-vuo

12 kuukautta ....................................................
365 päivyä .......................................................
30 päivyä .........................................................
7 päivyä ...........................................................
24 tuntie ...........................................................
60 minuuttie .....................................................
100 vuotta ........................................................
60 sekuntie ......................................................

TEHTÄVÄ 13. Luve primietat. Mieti, mitä ne merkitäh.

Primietat

Poverkat

Rahvahan šiäennuššušta

Pität jiäpuikot tuiskukuušša luvatah pitkyä talvie.
Lämmin tuiskukuu tietäy kylmyä kevättä.
Kuuši netälie Roštuošta ollah harjat ta yhekšännellä ne loputah.
Kevätkuu muata näyttäy, a šulakuu jo lumet hurahuttau.
Talvi tulou tahtomatta, kešä mänöy kekšimättä.
Ken päivyä ennen kylväy, še netälie ennen korjuau.
Kun šie kuulet kuren iänen, elä mäne järven jiällä.
Käki tuou šuven šanoman, piäčkyni – päivän lämpimän.
Halla hanhen šiiven alla, talvi jouččenen takana.
Šykyšyllä tilkka vettä – korvo likua.
Hauki hallalla kutou, šärki šiällä lämpimällä.
Kajokšešta vihmuu koko päivän.
Revontulet purkuloiksi.
Päivä laškeutuu pilveh – pahakši šiäkši.
Koira piehtaroiččou lumešša – tuiskukši.

TEHTÄVÄ 14. Arvua oikein. Valiče oikie vaštaus viivan alta

Arvautukšet
Piiterissä pino kuatu, tänne jyrähyš kuulu.
Jänis juoksi jiätä myöten, piipatteli pinuo myöten, pisti piäh pinon rakoh.
Kakši kantuo merellä, toini noušou, toini laškou.
Pitkä vičča pihlajaini ympäri kylän käypi, kylän piäh kyykistyy.
Purku, kuu ta päivä, päiväni, ukonjyry.

ELUKAT

Šiivatta	Meččäelukat	Linnut
lehmä (vasikka, vaša)	kontie	harakka	šorša
härkä	repo	varis	lokki
heponi (varša)	jänis	varpuni	kuikka
lammaš (vuonna, karičča)	hukka	piäčkyni	tijani
pokko	petra	kurki	käki
šika (poršaš)	hirvi	joučen	kottaraini
kosa	ahmo	pöllö	kyyhkyni
pukki	ilveš	tikka	pyy
kana (kananpoikani, tipani)	niätä	meččo	haukka
kukko	orava	tetri	kokko

Itikät
čakka	hämähikki
itikkä	korentoini
šiäkši	liipukkaini
polttajaini	leppäkerttu
mäkärä	rašvakatti
kärpäni	kirppu
ampujaini	lutikka
meheläini	russakka
herheläini	muurahaini
kimaleh	kovakuorijaini
puarma	pörö

Kišša (kiššanpentu), koira (koiranpentu). Emäkkö, isäkkö.

TEHTÄVÄ 15. Löyvä substantiivilla šopiva verbi.

Malli: Kontie möräjäy.

Kontie		kotkottau
Hukka		hirnakoiččou
Koira		hačattau
Kišša		kiekuu
Lammaš		ulvou
Heponi		čirčiettäy, vičertäy
Lehmä		šihajau
Kana		möräjäy
Kukko		pruakuu
Käki		haukkuu
Harakka		miäkiy
Varis		mönkyy
Lintu		n’aukuu
Kiärmis		kukkuu

Kiššannimijä: Matti, Mirri, Pörrö, Kikki, Tuurikka, Mikki.
Koirannimijä: Mučči, Harmu, Vahti, Pilkku, Kaveri, Nätti, Pikku.
Heposennimijä: Tarmo, Voitto, Alku, Voima, Polle, Viešula.
Lehmännimijä: Mul’l’u, Ruško, Manšikka, Tähikki, Kauni,
Kirjo, Armikki, Juonikki (valkie juova šeläššä), Jouči (valkiešta
lehmäštä), Šuopo (šyntynyt šuovattana).

TEHTÄVÄ 16. Vaštua kyšymykšeh.

Još šie et olis ihmini, mi šiivatta olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi meččäelukka olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi itikkä olisit? Miksi?
Još et olis ihmini, mi lintu olisit? Miksi?

Esimerkki:
Mie olisin tipani, šentäh kun še on pieni ta hyväččäini.
Mie olisin orava, šentäh kun še šuattau hyppie puušta puuh.
Mie olisin liipukkaini, šentäh kun še on kaunis.
Mie olisin piäčkyni, šentäh kun še lentäy šuveh.

KAŠVIT

Lehtipuut		Havupuut
koivu	leppä	mänty	koivumeččä / koivikko
visakoivu	lehtikuuši	petäjä	kuušimeččä / kuušikko
huapa	poppeli	honka	mäntymeččä / männikkö
paju	tammi	kuuši	katajikko
tuomi	vuahtera	kataja	pajikko
pihlaja	mečikkö

Kukat		Vil’l’at
päivänkakkara	kielo	ruis
ruiskukka	lilja	kakra
keltaheinä	lumikello	osra
voikukka	orvokki	vehnä
kellokukka	unikki	pellavaš
ruušu	t’ulppani
neilikkä

TEHTÄVÄ 17. Luve virkkehet iäneh.

Kuušen latva on tuuhie. Puolašta luajitah meštuo. Ruušu on jo n’upulla. Vehnän tähkät ollah jo šuuret. T’ulppanit kukitah kaunehešti. Valkiešieni on makie. Ennein Karjalašša kašvatettih pellavašta. Kakrašta keitetty huttu on tervehellini. Vahvoset ta pilvoset pitäis šuolata. Päivänkakkara jo kukkiu. Rauvuškoivušta luajitah vaštoja. Meilä kašvau mäntymeččyä. Hillo ta karpalo kašvetah šuolla. Tällä huavalla on tašani runko. Kellokukka on kaunis kukka. Myö lähemmä mussikkah. Paju kašvau järven rannalla. Keltašieni ei kuulu myrkkyšienih. Pihlajan marjat ollah ruškiet. Honka on kuiva mänty. Kataja on matala. Tuomen marjat ollah muššat. Hepokan tuokšu on hyvä. Koivušta kisotah tuohta. Šykyšyllä vuahteran lehet ollah keltaset. Kärväisšieni on kaunis, ka myrkyllini šieni. Visakoivu on arvokaš ta kallis puu. Ranta on kašvan pajulla.

TEHTÄVÄ 18. Mi šana ei kuulu joukkoh?

1. koivu, mänty, honka, paju, havu, tuomi, pihlaja, huapa, tammi.
2. hillo, mussikka, juopukka, karpalo, vavarno, neilikkä.
3. vahvoni, pilvoni, tipani, oravaini, hiirenoravaini.
4. tetri, kontie, pyy, joučen, šorša, kyyhkyni, varis, harakka.
5. käpälä, häntä, turpa, heltta, kapie, käsi.
6. hačattau, miäkiy, čirčiettäy, kotkottau, pakajau, n’aukuu,
haukkuu, mönkyy, hirnakoiččou.

TEHTÄVÄ 19. Luaji šanaliitot.

Malli: keltani tipani

keltani		šieni
myrkyllini		kuuši
terävä		mussikka
makie		tipani
tuuhie		hammaš

TEHTÄVÄ 20. Luaji yhyššanat.

Malli: kärväisšieni

kärväis		lakka
ruis		heinä
koiran		elukka
valkie		kukka
kelta		varis
pelto		šieni
meččä		pentu