ЛАБОРАТОРИЯ ИНФОРМАЦИОННЫХ ТЕХНОЛОГИЙ

О сайте Программы и тексты Словари Учебники Календарь Ссылки Контакт
Версия сайта для для мобильных телефонов
Tänäpäi on piätenčy, 19. sulakuudu 2024


Учебник VIENANKARJALAN ALKEISKURŠŠI.
Автор Ольга Карлова

LUKU 9

AKKUSATIIVI

– Mitä šie šyöt huomenekšella?
– Šyön yhen voileivän ta kananmunan. Toičči šyön kakrahuttuo.
– Mitä šie juot?
– Tavallisešti appelsiinimehuo ta šen piällä vielä kupin kahvie.

– Mitä panet piällä pakkasella?
– Panen villapušeron piälläni. Vejän lämpimät pukšut ta
kenkät jalkah. Šivon kaklapaikan kaklah ta panen karvalakin piäh.
Ilman muuta panen lämpimän turkin piälläni.

– Ketä šie vuotat?
– Vuotan täššä omua veikkuo. Olemma lähöššä kinoh. Tunnetko hänet?
– Tottakai. Tiijän Mikon hyvin. Männä kešänä olima šamoilla kielikurššiloilla.

– Mitä huonehtarpehie šie oššat uuteh kortteerih?
– Olohuoneheh oššan tivanan ta lepoistuimet. Šiitä ruokastolan
ta nellä stuulua keittijöh. Makuuhuoneheh oššan
šänkyn, piironkin ta pehmien maton lattiella.

KIELITIETO
AKKUSATIIVI
nomina-
tiivi
vartalo yks. akkusatiivi mon.akkusatiivi
talo
poika
joki
pappi
mua
šuuri
vuosi
late
kirjani
kaunis
lammaš
kyšymyš
oššoš
pereh
kyynäl
paimen
uissin
tolkutoin
armahuš
talo-
poja-
jove-
papi-
mua-
šuure-
vuuvve-
lattie-
kirjase-
kaunehe-
lampaha-
kyšymykše-
oššokše-
perehe-
kyynäle-
paimene-
uistime-
tolkuttoma-
armahuo-
talo / talon
poika / pojan
joki / joven
pappi / papin
mua / muan
šuuri / šuuren
vuosi / vuuvven
late / lattien
kirjani / kirjasen
kaunis / kaunehen
lammaš / lampahan
kyšymyš / kyšymykšen
oššoš / oššokšen
pereh / perehen
kyynäl / kyynälen
paimen / paimenen
uissin / uistimen
tolkutoin / tolkuttoman
armahuš / armahuon
talot
pojat
jovet
papit
muat
šuuret
vuuvvet
lattiet
kirjaset
kaunehet
lampahat
kyšymykšet
oššokšet
perehet
kyynälet
paimenet
uistimet
tolkuttomat
armahuot

personapronominit demonstratiivipronominit
nominatiivi akkusatiivi nominatiivi akkusatiivi
mie
šie
hiän
myö
työ
hyö
miut
šiut
hänet
meijät / miät
teijät / tiät
heijät / hiät
tämä
tuo
še
nämä
nuo
ne
tämä / tämän
tuo / tuon
še / šen
nämä
nuo
ne

Mie panen tämän paijan piälläni.
Mie panen nämä kenkät jalkah.
Tuatto tuou kuušen mečäštä.
Myö viemmä nuo kirjaset poštih.
Lapši šyöy koko keiton.
Poika šyöy kaikki sriäpnät.
Mie juon maijon loppuh.
Ukko tahtou nämä uistimet.
Luven tämän kirjan päiväššä.
Luajimma kaikki kotitehtävät.
Kučun Pekan ta Annin nimipäivih.
Kučumma heijät gostih.

Huomua!
1. Miun pitäy lukie tämä kirja.
Pojan pitäy oppie runo.
2. Luve kirja loppuh!
Käykyä lapši šeimistä!
Kirjuta kirjani ämmöllä!
3. Hyö rakennetah uuši talo.
Stola šiirretäh nurkkah.
Pojalla oššetah polkupyörä.

Mie luven nämä kirjat. Miun pitäy lukie nämä kirjat. Luve
nämä kirjat! Hyö luvetah kaikki nämä kirjat.

Mie oššan (yhen) leivän ta kakši litrua maituo.
Mie oššan (yhen) tokan čäijyö ta nellä kiluo potakkua.
Mie oššan (yhen) pullon limonadie ta nellä pulluo olutta.

AKKUSATIIVI PARTITIIVI
Kokonaisobjekti Ošaobjekti
Myö oššamma talon. Mie juon čäijyö, maituo, vettä.
Mie tahon kellon. Mie šyön lihua, kalua, huttuo.
Mie šyön koko leivän. Mie tahon salattie, meštuo, torttuo.
Pešen kiät hyväsešti. Oššamma jauhuo, voita.

Tulošvirkeh Prosessivirkeh tahi
jatkuja ruato
Mie šyön tämän hutun mielelläni. Mie šyön tätä huttuo joka huomeneš.
Hiän lukou tämän kirjan lop- puh. Mie luven vielä tätä kirjua.
Mie tikutan šukan. Mitä šukkua šie nyt tikutat?
Tuatto rakentau talon iče. Hiän rakentau taluo jo toista vuotta.
 Kieltovirkeh
Mie luven kirjan. En luve kirjua.
Mie šyön omenan. En šyö omenua.
Mie niän tytön. En niä tyttyö.
Myö kačomma kinon. Emmä kačo kinuo.

Verbin rektio
Ämmö vuottau punukkua.
Hiän eččiy kiššua.
Mie autan muamuo.
Myö varajamma kontieta.
Mie armaššan šilma.
Mie muistelen häntä rikeneh.

TEHTÄVÄ 1. Luve šanaliitot ta virkkehet iäneh. Huomua akkusatiivit. Šiitä vaštua kyšymykših.

Panna piällä. Mie panen vihrien mekon piälläni.
Poika panou takin piälläh.
Panna käteh. Pane kintahat käteh!
Mie panen käteh nahkašormikkahat.
Panna jalkah. Ukko panou toššut jalkah.
Pankua töppöset jalkah!
Panna piäh. Pitäy panna lakki piäh.
Panetko šie hatun piäh?
Šituo kaklah, piäh. Mie šivon lämpimän kaklapaikan kaklah.
Ämmö šitou paikan piäh.
Šuoriutuo. Mie šuoriuvun lämpimäšti.
Tämä neičyt šuoriutuu tyylikkähäšti.

1. Mitä šie panet piällä, konša lähet vihmašiällä pihalla?
.................................................................................................
2. Mitä šie panet piällä, konša lähet teatterih?
.................................................................................................
3. Tarvičet talvivuatteita. Mitä oššat vuatekaupašta?
.................................................................................................


TEHTÄVÄ 2. Luaji mallin mukah.

Malli: Mie luven tämän kirjan loppuh. –
Miun pitäy lukie tämä kirja loppuh. –
Miun ei pie lukie tätä kirjua.

1. Mie makšan lašun.
2. Mie kirjutan pitän kirjasen.
3. Myö piiruššamma kuvan.
4. Anni pešöy tuon ikkunan.
5. Tuatto viey lapšet šeimih.
6. Iro keittäy makien meččorokan.

TEHTÄVÄ 3. Luaji mallin mukah.

Malli: Mie oššan jiäškuapin. – Mie en ošša jiäškuappie.

1. Myö oššamma uuvven šähköhellan.
2. Matti viey auton korjuuh.
3. Ämmö tikuttau lämpimän villapaijan.
4. Mie otan mukavan kirjan matkah.
5. Hiän panou harmuan villamekon piällä.
6. Sussieta myöy venehen.

TEHTÄVÄ 4. Luve enšin šanat iäneh. Šiitä vaštua kyšymykših.

1.
jiäškuappi kupit piironki televiisori
vuateškuappi riehtilä latevihko matto
muila pešukoneh lusikat čäijypannu

a) Mitä oššat uuteh korttierih?
.................................................................................................
b) Mitä viet keittijöh, kylpyhuoneheh, olohuoneheh ta makuuhuoneheh?
................................................................................................
č) Mitä panet aštieškuappih?
................................................................................................
2.
voi maito leipä rahka
čäijy šokeri liha vesi
juušto jauho kala pišketti

a) Mitä ruokua oššat tänäpiänä?
................................................................................................
b) Mitä šyöt ta juot huomenekšella?
.................................................................................................
č) Kuin äijän jauhuo, šokerie ta piškettie šie oššat?
.................................................................................................

TEHTÄVÄ 5. Vaštua kyšymykših käyttyän šulkuloissa olijie šanoja.

1. Mitä tahi ketä šie ečit? (kukkaro, kišša, pošti, šieni,
šyömini)
2. Mitä tahi ketä šie vuotat? (juna, auto, hyvä tuttava, viisaš
ukko, iloni juhla)
3. Mitä tahi ketä šie varajat? (pakkani, kuuma šiä, ilkie ihmini,
skokuna, Jouki)
4. Ketä šie autat? (veikko, ämmö, pieni lapši, šuuri pereh,
nuapuri)
5. Ketä šie armaššat? (oma lapši, tuatto, Vasselei, oma naini, Iro)

TEHTÄVÄ 6. Akkusatiivi vain partitiivi?

1. Šyön (tämä omena) ........... päivällisen jälkeh.
2. Joka huomeneš mie šyön (huttu) ........... ta juon (čäijy)
........... .
3. Pane (lakki) ........... piäh!
4. Kirjutan (kirjani) ........... ämmölläni huomena.
5. Otan stolalta kakši (värikynä) ........... ta (vihko) ............ .
6. – Mitä šie ruat nyt? – Ompelen ičelläni (uuši hameh)
............ .
7. Luvemma (nämä kirjat) ........... enši netälillä.
8. Lapši varajau (vihani koira) ........... .
9. Tuatto rakentau (kaunis talo) ........... .
10. En pane (tämä ruškie paita) ........... piälläni.
11. Avua (kirja) ........... ta luve (še runo) ........... iäneh.
12. Elä šyö (paha ruoka) ........... .
13. Myö oššamma (polkupyörä) ........... täštä kaupašta.
14. Lapšet vuotetah (oma opaštaja) ........... luokašša.
15. Hiän luki (lehti) ........... loppuh.
16. Hiän lukou (tämä lehti) ........... joka päivä.
17. Maikki šai (hyvä lahja) ........... .
18. Myö emmä juo (lämmin maito) ........... .

IMPERATIIVI

– Muamo, tule tänne rutompah!
Elä hätyäle, tyttöseni. Kohta mie tulen.

– Opaštaja šanou: ”Lapšet, avakkua kirjat sivulla 36, löytäkkyä
tehtävä viisi ta luatikkua še iččenäisešti. Elkyä
kaččokkua
toisien vihkoloih!”

infinitiivi yks. 2. persona (šie) mon. 2. persona (työ)
kaččuo kačo elä kačo kaččokkua elkyä kaččokkua
lukie luve elä luve lukekkua elkyä lukekkua
šyyvvä šyö elä šyö šyokyä elkyä šyokyä
viijä vie elä vie viekyä elkyä viekyä
panna pane elä pane pankua elkyä pankua
tulla tule elä tule tulkua elkyä tulkua
kerätä keryä elä keryä kerakkyä elkyä kerakkyä
šiivota šiivuo elä šiivuo šiivokkua elkyä šiivokkua


TEHTÄVÄ 7. Luaji virkkehet. Käytä imperatiivie. Huomua objektin muoto.

a) Malli:
Panna, lämmin, paltto, piällä (šie). – Pane lämmin paltto piällä.
Avata, ovi, ta, ikkunat (työ). – Avakkua ovi ta ikkunat.

1. Tuuvva, skammi, tänne (šie).
2. Šiivota, oma, kamari (šie).
3. Kertuo, starina (työ).
4. Šyyvvä, keitto, loppuh (työ).
5. Tulla, tänne (šie).
6. Männä, poikeš (šie).
7. Makšua, lašut, aikanah (työ).
8. Jiähä, tervehekši (työ).
9. Männä, tervehenä (työ).

b) Malli:
Panna, ikkuna, kiini (šie). – Elä pane ikkunua kiini.
Viijä, lapši, šeimit (työ). – Elkyä viekyä lašta šeimih.

1. Valehella (šie).
2. Polttua, tupakki (työ).
3. Juuvva, viina (työ).
4. Kirota, lapši (šie).
5. Šiäntyö, miun piällä (šie).
6. Lukie, tämä, kirja (šie).
7. Oštua, tuo, auto (työ).
8. Kavottua, oma, kukkaro (šie).
9. Paissa, tyhjyä (työ).
10. Peššä, kuppi, ta, luota. (šie).

TEHTÄVÄ 8. Mitä voit šanuo šeuruavissa tilantehissa?

a) Šiun luona on vierašta. Čäijystola on valmis. Vierahat issutah ta vuotetah, jotta šie kučut heijät stolah.
(Tulla) ................ čäijyllä! (Istuutuo) ................ stolah!

b) Ikkuna on auki ta šiula on vilu. Šiun kaveri istuu ikkunan lähellä.
(Panna) ................ ikkuna kiini, ole hyvä!

č) Lapši on tipahtan skammilta ta itköy lujah. Šie rauhotat häntä.
(Ei, itkie) ................ (rauhottuo) ................ pois! (Šanuo) ................ mitä šiula kivistäy. (Ei, hätyällä) ................ parenou še kipie kohta!

d) On myöhäilta. Tyttö kaččou televiisorie, poika leikkiy tietokonehella. Lapšien pitäy männä šänkyh. Muamo käšköy:
(Šammuttua) ................ televiisori ta tietokoneh ta (ruveta) ................ muate! (Muistua) ................ peššä hampahat! Hyvyä yötä, lapšet!

e) Muamo šiivuou kotie. Hiän pyrittäy tytärtäh ta poikuah auttamah.
Tyttöseni, (pyyhkie) ................ pölyt, ole hyvä! Poikaseni, ole niin hyvä, (viijä) ................ ruhkat pihalla ta (puistua) ................ matot.



TEHTÄVÄ 9. Luve reseptiteksti. Huomua imperatiivit.

Kalitat

”Kalitta kyšyy kahekšua”, – šanotah karjalaiset. Kalittojen paistamiseh pitäy olla: jauho, vesi, hapanmaito, šuola, maito, voi, kuore ta šiämi.
Ota yksi stokana hapanmaituo ta kua še mal’l’ah, lisyä vähäsen vettä, šuolua ta hämmennä hyväsešti. Šen jälkeh lisyä ruisjauhuo ta hämmennä šakie taikina. Nošša taikina stolalauvalla ta tuaš vuali šini, kuni še ei heitä tartuntua käsih. Anna taikinalla šeisuo vähäni aikua. Jua še pieniksi ošiksi. Ajele pua likalla hienoset kuoret.
Luaji šiämi potakkahutušta, šuurmašta tahi talkkunašta. Pane jo illašta šuurmat hapanmaitoh likoh. Huomenekši še tulou pehmiekši ta muikiekši. Osrakalitat ollah hyvät viluna. Krupita kalitat, voitele šuolatulla kuoriella ta paissa kuumašša kiukuašša 10 – 15 minuuttie. Voija valmehet kalitat voilla, kuni ne ollah vielä lämpimät. Tariče kalitat kalarokan, keiton, maijon tahikka čäijyn kera.



TEHTÄVÄ 10. Luve runo iäneh. Löyvä imperatiivissa olijat verbit.

Raisa Remšujeva

Härän starina
– Šano, ämmö, starinua,
kesselie, koropua!
– Šanonko härän starinan?
– Šano, šano rutompah.
– Elä šano häräštä.
– Mie en tiijä šemmoista.
– Yksi šanou: ”Šano, šano”;
Toini šanou: ”Mie en tiijä”.
Šanonenko häräštä?
– Elä šano häräštä.
– Mistä vielä häräštä?
– Yksi šanou: ”Elä šano”;
Toini šanou: ”Mistä vielä?”;
Kolmaš mitänä ei virka.
Šanonko mie häräštä?
– Elä šiitä häräštä,
Elä, kukki ämmösen!
Šano čuarinpojašta,
Tahi Našto-tytöštä,
Tahi papin lakista.

ADVERBIT Kuin? Mitein?

Noušen huomena aikaseh. Elä ole šielä pitälti! Pitäis ruatua kaikki aikanah. Ukko ei kuule, paiskua lujah. Kirjutan virkkehen uuvveštah. Elä šyö šeisuol’l’ah. Hiän kävi meilä kahičči. Kevyällä päiväni paistau lämpimäšti. Šiun pitäy opaštuo hyväsešti. Kuuntele tarkkah!



TEHTÄVÄ 11. Pane pisteijen tilalla šopiva adverbi. Adverbit ollah viivan alla.

Naini laulau oikein ............... . Tule kotih ta hyvin ...............! Matkalaiset myöššyttih mečäštä ............... . Tämä työ on ruattu ............... . Šykyšyllä ............... tuulou. Päiväni paistau ............... . Poika kačahti häneh ............... . Tyttö ............... lat’t’asi kaikki tavarah laukkuh. Häneštä kačo et ............... eris piäše! Neiččyöt uiskenneltih järveššä ............... . Mieš on ............... huimennun, karjuu ............... ta vieläi ni ............... meinuau tulla. Ämmö aštuu ............... lipietä tietä myöten. Šain kuunnella ............... hänen pakinojah. Mintäh ovi on nyt ...............? Pankua še ...............! Lapši šöi karamellin ............... . Mie ............... pöläššyin, niin kauhie oli jyrinä.

Ruttoh, kahallah, vihasešti, äšen, vähällä, peitočči,
pahoin, äkäsešti, hil’l’akkaiseh, lujah, kaunehešti, myöhäseh,
lämpimäšti, huolovašti, apposen alačči, kokonah, käsin,
kyllitellein, umpeh.

TEHTÄVÄ 12. Luve dialogi.

– Muamo, tule tänne! Miula on paha!
– No mitä šiula on, Anni-kulta? Mi šilma vaivuau?
– Miula korvua kivistäy lujah.
– Pistäykö korvah vain mitein kivistäy?
– Pistäy, oikein kipiešti käypi.
– Tule mammalla yškäh, armahaiseni! Pitäy mitata kuumetta.

Ihmisen vartalonošat
 
piä olkapiä
šilmä šelkä
nenä kainalo
šuu kyynäšpiä
korvat rinta
kakla käsi
niska vačča
n’apa pohkie
šormi nilkka
takapuoli kantapiä
šukuelimet šiäri
jalka
polvi
varvaš

Ihmini ajattelou aivoloilla.
Hiän henkittäy keuhkoloilla.
Šytän pumppuau vertä.
Mahalaukku ta šuolet šulatetah ruokua.
Makša ta munuvaiset puhissetah elimistyö.

Tavalliset tauvit ta läsinnät Mi šiula on kipie?
Mi šilma vaivuau?

Miula on piä / vačča / jalka / šelkä / hammaš / keroni kipie.
Miula piätä / vaččua / jalkua / šelkyä / hammašta / kättä kivistäy.
Miula on toppa. / Mie olen topašša.
Miula on kuumetta. / Mie olen kuumiešša.
Miula on vaččatauti. / Miula on ripuli.
Miula on grippi. / Mie olen gripissä.
Milma okšennuttau / ryvittäy / puissuttau / viluttau.

TEHTÄVÄ 13. Luve virkkehet. Pane rakentehet mieleh.

Mie otan liäkettä. Jušši oli hammašliäkärissä. Tyttö pareni ruttoh. Šiun pitäis käyvä šilmäliäkärissä. Lapši pahoin rykiy. Poika ličkasi šormen. Mikko šatatti jalkah. Veikko on topašša. Hänellä šytämeh koškou. Ämmöllä jalkoja vetäy. Hänellä jalka katkesi. Hiän katkasi käteh. Lapšella korvah pistäy. Miula rintoja korventau. Mie čihkan ta nikan. Mitein voit? Oletko tervehenä? Jo pitän aikua olen ollun kipienä. Mie olen gripissä. Hiän poltti varpahah. Puavila on topašša. Hänellä lapši läsiy. Häntä laaki löi. Miula olkapiätä kivistäy. Ukko pahoin kuulou ta näköy. Hiän on šokie (kuurnis, mykkä). Hiän on hermovikani. Tämä karjeh hermoloih koškou. Mitä šiula kivistäy? Mi šilma vaivuau? Miula mielie kiäntelöy. Milma okšennuttau. Milma vapissuttau. Tämä liäke on piänkipuh. Kuiva mussikka on hyvä vaččatautih. Hyvä mieli parentau ihmistä. Pisy tervehenä!



TEHTÄVÄ 14. Kekši virkkehet käyttyän alla olijie šanoja.

Malli:
Mie olen ... gripissä. Miula kivistäy ... piätä. Miula on ... toppa.

Mie kipeyvyin / läsiyvyin.
Mie olen Miula kivistäy Miula on
1. 1. 1.
2. 2. 2.
3. 3. 3.
 4. 4.
 5. 
 6. 

kuumetta, piätä, kättä, korvua, ripuli, kuumiešša, hammašta,
vaččua, topašša, grippi, keroista, pahašša voinnissa, ryvityš.


TEHTÄVÄ 15. Kačo kuvie ta šano, mitä hänellä kivistäy.



TEHTÄVÄ 16. Mi šana ei kuulu joukkoh?

jalka toppa terveh läsie
käsi kuume kipiehini šatattua
vačča tauti heikko katata
korva ryvintä palantahini rykie
piä piänkipu riški okšentua
ihmini ripuli voimakaš šoittua


TEHTÄVÄ 17. Luve anekdotit ta kerro ne šiitä omin šanoin.

– Tohtori! Auttakkua, miula on kauhie kipu šiänalašša.
– Mitä oletta šyönyn?
– Marjoja mečäštä.
– Mimmosie marjoja?
– A-voi-voi en oikein nähnynkänä.
– Šilloin Tiän pitäis männä šilmäliäkärih.

– Hyvä liäkäri, pelaštakkua miut. Hammašta porottau jotta hirvie.
– Avakkua šuu. Aha, suali kyllä, no hammaš on kisottava.
– Äijänkö še kisonta makšau?
– 500 rupl’ua.
– Mitä čuutuo niin kallista? Eihän še äijyä aikua vie.
– Još himottanou, niin rupien vetämäh hitahašti.

Liäkärissä ollah ämmö tyttöpunukan kera.
– Jakšautukkua, käški liäkäri hyväččäisellä neiččysellä.
– Eihän hiän šuinki läsi. Mie olen kipie, šano ämmö.
– Niinkö? Ihanko totta? Šilloin näyttäkkyä, hyvä ämmöni, kieltänä.

Kahen miehen pakina.
– Naiseni luki mistä lienöy, jotta ruoka on šyötävä ruakana.
Še on tervehellistä.
– Ei še miunki akka tykkyä keittyä.