LUKU 9
AKKUSATIIVI
– Mitä šie šyöt huomenekšella?
– Šyön
yhen voileivän ta
kananmunan. Toičči šyön kakrahuttuo.
– Mitä šie juot?
– Tavallisešti appelsiinimehuo ta šen piällä vielä
kupin kahvie.
– Mitä panet piällä pakkasella?
– Panen
villapušeron piälläni. Vejän
lämpimät pukšut ta
kenkät jalkah. Šivon
kaklapaikan kaklah ta panen
karvalakin piäh.
Ilman muuta panen
lämpimän turkin piälläni.
– Ketä šie vuotat?
– Vuotan täššä omua veikkuo. Olemma lähöššä kinoh. Tunnetko
hänet?
– Tottakai. Tiijän
Mikon hyvin. Männä kešänä olima šamoilla kielikurššiloilla.
– Mitä huonehtarpehie šie oššat uuteh kortteerih?
– Olohuoneheh oššan
tivanan ta
lepoistuimet. Šiitä
ruokastolan
ta nellä stuulua keittijöh. Makuuhuoneheh oššan
šänkyn, piironkin ta
pehmien maton lattiella.
KIELITIETO |
AKKUSATIIVI |
nomina- tiivi | vartalo | yks. akkusatiivi | mon.akkusatiivi |
talo
poika
joki
pappi
mua
šuuri
vuosi
late
kirjani
kaunis
lammaš
kyšymyš
oššoš
pereh
kyynäl
paimen
uissin
tolkutoin
armahuš |
talo-
poja-
jove-
papi-
mua-
šuure-
vuuvve-
lattie-
kirjase-
kaunehe-
lampaha-
kyšymykše-
oššokše-
perehe-
kyynäle-
paimene-
uistime-
tolkuttoma-
armahuo- |
talo / talon
poika / pojan
joki / joven
pappi / papin
mua / muan
šuuri / šuuren
vuosi / vuuvven
late / lattien
kirjani / kirjasen
kaunis / kaunehen
lammaš / lampahan
kyšymyš / kyšymykšen
oššoš / oššokšen
pereh / perehen
kyynäl / kyynälen
paimen / paimenen
uissin / uistimen
tolkutoin / tolkuttoman
armahuš / armahuon |
talot
pojat
jovet
papit
muat
šuuret
vuuvvet
lattiet
kirjaset
kaunehet
lampahat
kyšymykšet
oššokšet
perehet
kyynälet
paimenet
uistimet
tolkuttomat
armahuot
|
personapronominit | demonstratiivipronominit |
nominatiivi | akkusatiivi | nominatiivi | akkusatiivi |
mie
šie
hiän
myö
työ
hyö |
miut
šiut
hänet
meijät / miät
teijät / tiät
heijät / hiät |
tämä
tuo
še
nämä
nuo
ne |
tämä / tämän
tuo / tuon
še / šen
nämä
nuo
ne
|
Mie panen
tämän paijan piälläni.
Mie panen
nämä kenkät jalkah.
Tuatto tuou
kuušen mečäštä.
Myö viemmä
nuo kirjaset poštih.
Lapši šyöy koko
keiton.
Poika šyöy
kaikki sriäpnät.
Mie juon
maijon loppuh.
Ukko tahtou
nämä uistimet.
Luven
tämän kirjan päiväššä.
Luajimma
kaikki kotitehtävät.
Kučun
Pekan ta
Annin nimipäivih.
Kučumma
heijät gostih.
Huomua!
1. | Miun pitäy lukie tämä kirja.
Pojan pitäy oppie runo. |
2. | Luve kirja loppuh!
Käykyä lapši šeimistä!
Kirjuta kirjani ämmöllä! |
3. | Hyö rakennetah uuši talo.
Stola šiirretäh nurkkah.
Pojalla oššetah polkupyörä.
|
Mie luven
nämä kirjat. Miun pitäy lukie
nämä kirjat. Luve
nämä kirjat! Hyö luvetah
kaikki nämä kirjat.
Mie oššan
(yhen) leivän ta
kakši litrua maituo.
Mie oššan
(yhen) tokan čäijyö ta
nellä kiluo potakkua.
Mie oššan
(yhen) pullon limonadie ta
nellä pulluo olutta.
AKKUSATIIVI | PARTITIIVI |
Kokonaisobjekti | Ošaobjekti |
Myö oššamma talon. | Mie juon čäijyö, maituo, vettä. |
Mie tahon kellon. | Mie šyön lihua, kalua, huttuo. |
Mie šyön koko leivän. | Mie tahon salattie, meštuo, torttuo. |
Pešen kiät hyväsešti. | Oššamma jauhuo, voita.
|
Tulošvirkeh | Prosessivirkeh tahi jatkuja ruato |
Mie šyön tämän hutun
mielelläni. |
Mie šyön tätä huttuo joka
huomeneš. |
Hiän lukou tämän kirjan lop-
puh. |
Mie luven vielä tätä kirjua. |
Mie tikutan šukan. | Mitä šukkua šie nyt tikutat? |
Tuatto rakentau talon iče. | Hiän rakentau taluo
jo toista vuotta. |
| Kieltovirkeh |
Mie luven kirjan. | En luve kirjua. |
Mie šyön omenan. | En šyö omenua. |
Mie niän tytön. | En niä tyttyö. |
Myö kačomma kinon. | Emmä kačo kinuo.
|
Verbin rektio
Ämmö vuottau punukkua.
Hiän eččiy kiššua.
Mie autan muamuo.
Myö varajamma kontieta.
Mie armaššan šilma.
Mie muistelen häntä rikeneh.
TEHTÄVÄ 1. Luve šanaliitot ta virkkehet iäneh. Huomua
akkusatiivit. Šiitä vaštua kyšymykših.
Panna piällä. | Mie panen vihrien mekon piälläni.
Poika panou takin piälläh. |
Panna käteh. | Pane kintahat käteh!
Mie panen käteh nahkašormikkahat. |
Panna jalkah. | Ukko panou toššut jalkah.
Pankua töppöset jalkah! |
Panna piäh. | Pitäy panna lakki piäh.
Panetko šie hatun piäh? |
Šituo kaklah, piäh. | Mie šivon lämpimän kaklapaikan kaklah.
Ämmö šitou paikan piäh. |
Šuoriutuo. | Mie šuoriuvun lämpimäšti.
Tämä neičyt šuoriutuu tyylikkähäšti.
|
1. Mitä šie panet piällä, konša lähet vihmašiällä pihalla?
.................................................................................................
2. Mitä šie panet piällä, konša lähet teatterih?
.................................................................................................
3. Tarvičet talvivuatteita. Mitä oššat vuatekaupašta?
.................................................................................................
TEHTÄVÄ 2. Luaji mallin mukah.
Malli: | Mie luven tämän kirjan loppuh. –
Miun pitäy lukie tämä kirja loppuh. –
Miun ei pie lukie tätä kirjua.
|
1. Mie makšan lašun.
2. Mie kirjutan pitän kirjasen.
3. Myö piiruššamma kuvan.
4. Anni pešöy tuon ikkunan.
5. Tuatto viey lapšet šeimih.
6. Iro keittäy makien meččorokan.
TEHTÄVÄ 3. Luaji mallin mukah.
Malli: Mie oššan jiäškuapin. – Mie en ošša jiäškuappie.
1. Myö oššamma uuvven šähköhellan.
2. Matti viey auton korjuuh.
3. Ämmö tikuttau lämpimän villapaijan.
4. Mie otan mukavan kirjan matkah.
5. Hiän panou harmuan villamekon piällä.
6. Sussieta myöy venehen.
TEHTÄVÄ 4. Luve enšin šanat iäneh. Šiitä vaštua
kyšymykših.
1.
jiäškuappi | kupit | piironki | televiisori |
vuateškuappi | riehtilä | latevihko | matto |
muila | pešukoneh | lusikat | čäijypannu
|
a) Mitä oššat uuteh korttierih?
.................................................................................................
b) Mitä viet keittijöh, kylpyhuoneheh, olohuoneheh ta makuuhuoneheh?
................................................................................................
č) Mitä panet aštieškuappih?
................................................................................................
2.
voi | maito | leipä | rahka |
čäijy | šokeri | liha | vesi |
juušto | jauho | kala | pišketti
|
a) Mitä ruokua oššat tänäpiänä?
................................................................................................
b) Mitä šyöt ta juot huomenekšella?
.................................................................................................
č) Kuin äijän jauhuo, šokerie ta piškettie šie oššat?
.................................................................................................
TEHTÄVÄ 5. Vaštua kyšymykših käyttyän šulkuloissa
olijie šanoja.
1. Mitä tahi ketä šie ečit? (kukkaro, kišša, pošti, šieni,
šyömini)
2. Mitä tahi ketä šie vuotat? (juna, auto, hyvä tuttava, viisaš
ukko, iloni juhla)
3. Mitä tahi ketä šie varajat? (pakkani, kuuma šiä, ilkie ihmini,
skokuna, Jouki)
4. Ketä šie autat? (veikko, ämmö, pieni lapši, šuuri pereh,
nuapuri)
5. Ketä šie armaššat? (oma lapši, tuatto, Vasselei, oma naini, Iro)
TEHTÄVÄ 6. Akkusatiivi vain partitiivi?
1. Šyön (tämä omena) ........... päivällisen jälkeh.
2. Joka huomeneš mie šyön (huttu) ........... ta juon (čäijy)
........... .
3. Pane (lakki) ........... piäh!
4. Kirjutan (kirjani) ........... ämmölläni huomena.
5. Otan stolalta kakši (värikynä) ........... ta (vihko) ............ .
6. – Mitä šie ruat nyt? – Ompelen ičelläni (uuši hameh)
............ .
7. Luvemma (nämä kirjat) ........... enši netälillä.
8. Lapši varajau (vihani koira) ........... .
9. Tuatto rakentau (kaunis talo) ........... .
10. En pane (tämä ruškie paita) ........... piälläni.
11. Avua (kirja) ........... ta luve (še runo) ........... iäneh.
12. Elä šyö (paha ruoka) ........... .
13. Myö oššamma (polkupyörä) ........... täštä kaupašta.
14. Lapšet vuotetah (oma opaštaja) ........... luokašša.
15. Hiän luki (lehti) ........... loppuh.
16. Hiän lukou (tämä lehti) ........... joka päivä.
17. Maikki šai (hyvä lahja) ........... .
18. Myö emmä juo (lämmin maito) ........... .
– Muamo,
tule tänne rutompah!
–
Elä hätyäle, tyttöseni. Kohta mie tulen.
– Opaštaja šanou: ”Lapšet,
avakkua kirjat sivulla 36,
löytäkkyä
tehtävä viisi ta
luatikkua še iččenäisešti.
Elkyä
kaččokkua toisien vihkoloih!”
infinitiivi | yks. 2. persona (šie) | mon. 2. persona (työ) |
kaččuo | kačo | elä kačo | kaččokkua | elkyä kaččokkua |
lukie | luve | elä luve | lukekkua | elkyä lukekkua |
šyyvvä | šyö | elä šyö | šyokyä | elkyä šyokyä |
viijä | vie | elä vie | viekyä | elkyä viekyä |
panna | pane | elä pane | pankua | elkyä pankua |
tulla | tule | elä tule | tulkua | elkyä tulkua |
kerätä | keryä | elä keryä | kerakkyä | elkyä kerakkyä |
šiivota | šiivuo | elä šiivuo | šiivokkua | elkyä šiivokkua
|
TEHTÄVÄ 7. Luaji virkkehet. Käytä imperatiivie. Huomua
objektin muoto.
a) Malli:
Panna, lämmin, paltto, piällä (šie). – Pane lämmin paltto piällä.
Avata, ovi, ta, ikkunat (työ). – Avakkua ovi ta ikkunat.
1. Tuuvva, skammi, tänne (šie).
2. Šiivota, oma, kamari (šie).
3. Kertuo, starina (työ).
4. Šyyvvä, keitto, loppuh (työ).
5. Tulla, tänne (šie).
6. Männä, poikeš (šie).
7. Makšua, lašut, aikanah (työ).
8. Jiähä, tervehekši (työ).
9. Männä, tervehenä (työ).
b) Malli:
Panna, ikkuna, kiini (šie). – Elä pane ikkunua kiini.
Viijä, lapši, šeimit (työ). – Elkyä viekyä lašta šeimih.
1. Valehella (šie).
2. Polttua, tupakki (työ).
3. Juuvva, viina (työ).
4. Kirota, lapši (šie).
5. Šiäntyö, miun piällä (šie).
6. Lukie, tämä, kirja (šie).
7. Oštua, tuo, auto (työ).
8. Kavottua, oma, kukkaro (šie).
9. Paissa, tyhjyä (työ).
10. Peššä, kuppi, ta, luota. (šie).
TEHTÄVÄ 8. Mitä voit šanuo šeuruavissa tilantehissa?
a) Šiun luona on vierašta. Čäijystola on valmis. Vierahat issutah ta vuotetah, jotta šie kučut heijät stolah.
(Tulla) ................ čäijyllä! (Istuutuo) ................ stolah!
b) Ikkuna on auki ta šiula on vilu. Šiun kaveri istuu ikkunan
lähellä.
(Panna) ................ ikkuna kiini, ole hyvä!
č) Lapši on tipahtan skammilta ta itköy lujah. Šie rauhotat
häntä.
(Ei, itkie) ................ (rauhottuo) ................ pois! (Šanuo)
................ mitä šiula kivistäy. (Ei, hätyällä) ................ parenou
še kipie kohta!
d) On myöhäilta. Tyttö kaččou televiisorie, poika leikkiy tietokonehella. Lapšien pitäy männä šänkyh. Muamo käšköy:
(Šammuttua) ................ televiisori ta tietokoneh ta (ruveta)
................ muate! (Muistua) ................ peššä hampahat! Hyvyä yötä, lapšet!
e) Muamo šiivuou kotie. Hiän pyrittäy tytärtäh ta poikuah
auttamah.
Tyttöseni, (pyyhkie) ................ pölyt, ole hyvä! Poikaseni, ole
niin hyvä, (viijä) ................ ruhkat pihalla ta (puistua) ................
matot.
|
TEHTÄVÄ 9. Luve reseptiteksti. Huomua imperatiivit.
Kalitat |
”Kalitta kyšyy kahekšua”, – šanotah karjalaiset. Kalittojen
paistamiseh pitäy olla: jauho, vesi, hapanmaito, šuola, maito,
voi, kuore ta šiämi.
Ota yksi stokana hapanmaituo ta kua še mal’l’ah, lisyä vähäsen vettä, šuolua ta hämmennä hyväsešti. Šen jälkeh lisyä
ruisjauhuo ta hämmennä šakie taikina. Nošša taikina stolalauvalla ta tuaš vuali šini, kuni še ei heitä tartuntua käsih. Anna
taikinalla šeisuo vähäni aikua. Jua še pieniksi ošiksi. Ajele
pua likalla hienoset kuoret.
Luaji šiämi potakkahutušta, šuurmašta tahi talkkunašta.
Pane jo illašta šuurmat hapanmaitoh likoh. Huomenekši še tulou pehmiekši ta muikiekši. Osrakalitat ollah hyvät viluna.
Krupita kalitat, voitele šuolatulla kuoriella ta paissa
kuumašša kiukuašša 10 – 15 minuuttie. Voija valmehet kalitat
voilla, kuni ne ollah vielä lämpimät. Tariče kalitat kalarokan,
keiton, maijon tahikka čäijyn kera.
|
TEHTÄVÄ 10. Luve runo iäneh. Löyvä imperatiivissa
olijat verbit.
Raisa Remšujeva
– Šano, ämmö, starinua,
kesselie, koropua!
– Šanonko härän starinan?
– Šano, šano rutompah.
– Elä šano häräštä.
– Mie en tiijä šemmoista.
– Yksi šanou: ”Šano, šano”;
Toini šanou: ”Mie en tiijä”.
Šanonenko häräštä?
– Elä šano häräštä.
– Mistä vielä häräštä?
– Yksi šanou: ”Elä šano”;
Toini šanou: ”Mistä vielä?”;
Kolmaš mitänä ei virka.
Šanonko mie häräštä?
– Elä šiitä häräštä,
Elä, kukki ämmösen!
Šano čuarinpojašta,
Tahi Našto-tytöštä,
Tahi papin lakista.
ADVERBIT | Kuin? Mitein? |
Noušen huomena aikaseh. Elä ole šielä pitälti! Pitäis ruatua kaikki aikanah. Ukko ei kuule, paiskua lujah. Kirjutan
virkkehen uuvveštah. Elä šyö šeisuol’l’ah. Hiän kävi meilä kahičči. Kevyällä päiväni paistau lämpimäšti. Šiun pitäy
opaštuo hyväsešti. Kuuntele tarkkah!
|
TEHTÄVÄ 11. Pane pisteijen tilalla šopiva adverbi. Adverbit ollah viivan alla.
Naini laulau oikein ............... . Tule kotih ta hyvin ...............!
Matkalaiset myöššyttih mečäštä ............... . Tämä työ on
ruattu ............... . Šykyšyllä ............... tuulou. Päiväni paistau
............... . Poika kačahti häneh ............... . Tyttö ...............
lat’t’asi kaikki tavarah laukkuh. Häneštä kačo et ...............
eris piäše! Neiččyöt uiskenneltih järveššä ............... . Mieš on
............... huimennun, karjuu ............... ta vieläi ni ...............
meinuau tulla. Ämmö aštuu ............... lipietä tietä myöten.
Šain kuunnella ............... hänen pakinojah. Mintäh ovi on
nyt ...............? Pankua še ...............! Lapši šöi karamellin
............... . Mie ............... pöläššyin, niin kauhie oli jyrinä.
|
Ruttoh, kahallah, vihasešti, äšen, vähällä, peitočči,
pahoin, äkäsešti, hil’l’akkaiseh, lujah, kaunehešti, myöhäseh,
lämpimäšti, huolovašti, apposen alačči, kokonah, käsin,
kyllitellein, umpeh.
TEHTÄVÄ 12. Luve dialogi.
– Muamo, tule tänne! Miula on paha!
– No mitä šiula on, Anni-kulta? Mi šilma vaivuau?
– Miula korvua kivistäy lujah.
– Pistäykö korvah vain mitein kivistäy?
– Pistäy, oikein kipiešti käypi.
– Tule mammalla yškäh, armahaiseni! Pitäy mitata kuumetta.
| Ihmisen vartalonošat |
|
piä | olkapiä |
šilmä | šelkä |
nenä | kainalo |
šuu | kyynäšpiä |
korva | t rinta |
kakla | käsi |
niska | vačča |
n’apa | pohkie |
šormi | nilkka |
takapuoli | kantapiä |
šukuelimet | šiäri |
jalka |
polvi |
varvaš
|
Ihmini ajattelou aivoloilla.
Hiän henkittäy keuhkoloilla.
Šytän pumppuau vertä.
Mahalaukku ta šuolet šulatetah ruokua.
Makša ta munuvaiset puhissetah elimistyö.
Tavalliset tauvit ta läsinnät | Mi šiula on kipie?
Mi šilma vaivuau?
|
Miula on piä / vačča / jalka / šelkä / hammaš / keroni kipie.
Miula piätä / vaččua / jalkua / šelkyä / hammašta / kättä kivistäy.
Miula on toppa. / Mie olen topašša.
Miula on kuumetta. / Mie olen kuumiešša.
Miula on vaččatauti. / Miula on ripuli.
Miula on grippi. / Mie olen gripissä.
Milma okšennuttau / ryvittäy / puissuttau / viluttau.
TEHTÄVÄ 13. Luve virkkehet. Pane rakentehet mieleh.
Mie otan liäkettä. Jušši oli hammašliäkärissä. Tyttö pareni
ruttoh. Šiun pitäis käyvä šilmäliäkärissä. Lapši pahoin rykiy.
Poika ličkasi šormen. Mikko šatatti jalkah. Veikko on topašša.
Hänellä šytämeh koškou. Ämmöllä jalkoja vetäy. Hänellä jalka katkesi. Hiän katkasi käteh. Lapšella korvah pistäy. Miula
rintoja korventau. Mie čihkan ta nikan. Mitein voit? Oletko tervehenä? Jo pitän aikua olen ollun kipienä. Mie olen gripissä.
Hiän poltti varpahah. Puavila on topašša. Hänellä lapši läsiy.
Häntä laaki löi. Miula olkapiätä kivistäy. Ukko pahoin kuulou ta
näköy. Hiän on šokie (kuurnis, mykkä). Hiän on hermovikani.
Tämä karjeh hermoloih koškou. Mitä šiula kivistäy? Mi šilma
vaivuau? Miula mielie kiäntelöy. Milma okšennuttau. Milma vapissuttau. Tämä liäke on piänkipuh. Kuiva mussikka on hyvä
vaččatautih. Hyvä mieli parentau ihmistä. Pisy tervehenä!
|
TEHTÄVÄ 14. Kekši virkkehet käyttyän alla olijie šanoja.
Malli:
Mie olen ... gripissä. Miula kivistäy ... piätä. Miula on ... toppa.
Mie kipeyvyin / läsiyvyin.
Mie olen | Miula kivistäy | Miula on |
1. | 1. | 1. |
2. | 2. | 2. |
3. | 3. | 3. |
| 4. | 4. |
| 5. | |
| 6. |
|
kuumetta, piätä, kättä, korvua, ripuli, kuumiešša, hammašta,
vaččua, topašša, grippi, keroista, pahašša voinnissa, ryvityš.
TEHTÄVÄ 15. Kačo kuvie ta šano, mitä hänellä kivistäy.
TEHTÄVÄ 16. Mi šana ei kuulu joukkoh?
jalka | toppa | terveh | läsie |
käsi | kuume | kipiehini | šatattua |
vačča | tauti | heikko | katata |
korva | ryvintä | palantahini | rykie |
piä | piänkipu | riški | okšentua |
ihmini | ripuli | voimakaš | šoittua
|
TEHTÄVÄ 17. Luve anekdotit ta kerro ne šiitä omin šanoin.
– Tohtori! Auttakkua, miula on kauhie kipu šiänalašša.
– Mitä oletta šyönyn?
– Marjoja mečäštä.
– Mimmosie marjoja?
– A-voi-voi en oikein nähnynkänä.
– Šilloin Tiän pitäis männä šilmäliäkärih.
– Hyvä liäkäri, pelaštakkua miut. Hammašta porottau jotta
hirvie.
– Avakkua šuu. Aha, suali kyllä, no hammaš on kisottava.
– Äijänkö še kisonta makšau?
– 500 rupl’ua.
– Mitä čuutuo niin kallista? Eihän še äijyä aikua vie.
– Još himottanou, niin rupien vetämäh hitahašti.
Liäkärissä ollah ämmö tyttöpunukan kera.
– Jakšautukkua, käški liäkäri hyväččäisellä neiččysellä.
– Eihän hiän šuinki läsi. Mie olen kipie, šano ämmö.
– Niinkö? Ihanko totta? Šilloin näyttäkkyä, hyvä ämmöni,
kieltänä.
Kahen miehen pakina.
– Naiseni luki mistä lienöy, jotta ruoka on šyötävä ruakana.
Še on tervehellistä.
– Ei še miunki akka tykkyä keittyä.